Blogikirjoitus

Asuntomarkkinat tilastojen valossa

Suomen bruttokansantuote on vihdoin kasvussa ja talouden näkymät valoisammat vuosiin. Kasvun takana on merkittävältä osin asuntorakentaminen ja tarkemmin asuntorahastojen kerrostaloasuntokaupat. Uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on syntynyt parin kolmen vuoden aikana pääosin pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin yli 10 000, mikä on historiallisen suuri määrä näin lyhyenä aikana. EKP:n rahoituselvytys on tehonnut ainakin rakennusalalla.

Asuntoja on valmistunut viime vuosina noin 30 000. Tänä vuonna valmistuneiden asuntojen määrä nousee 37 000 asuntoon. Siihen ne hyvät uutiset asuntomarkkinoilla sitten päättyvätkin. Vuoden 2017 asuntotuotannon huippuluvuista tullaan hieman alaspäin vuonna 2018. Uusia omakotitaloja on valmistunut kahtena viime vuonna noin 7500, kun vuosikymmenen alussa omakotitaloja valmistui parhaimpina vuosina 15 000 ja vielä muutama vuosi sittenkin noin 12 000. Viime vuoden aloitusten perusteella omakotitaloja valmistuu tänä vuonna noin 7 000. Onko nuorilta loppunut usko vai onko Cityasumisesta tullut muotiasia.

Taulukko 1. Asuntotuotanto vuosina 2012-2016 ja vuoden 2017 arvio

 

2012-2016

2016*

2017*

Yhteensä

30300

30200

37000

Kerros-ja rivitalot

21500

23000

30000

 - Vapaarahoitteiset

14400

14500

22000

  - Ara-asunnot

7100

8500

8000

Omakotitalot

8800

7200

7000

Kerros- ja rivitalo-omistusasuntoja on valmistunut viimeisen viiden vuoden aikana lähes 15 000 asuntoa vuodessa, mikä on selvästi enemmän kuin pitkän ajan keskiarvo. Valtion tukemia Ara-asuntoja on valmistunut viime vuosina noin 7 000, joista vain muutama tuhat varsinaista vuokra-asuntoa. Erityisryhmien osuus tuotannosta on ollut suuri. Ara-tuotanto on selvästi alle suunnitellun tarpeen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen on takkuillut pahasti.

Vanhojen osakeasuntojen ja omakotitalokauppojen lukumäärä on ollut ennätysalhaalla viime vuosina. 2000-luvulla on tehty keskimäärin 71000 vanhaa osakeasuntokauppaa, viime vuosina vain noin 62 000. Vanhoja omakotitalokauppoja on tehty hieman vähemmän kuin 2000 luvulla keskimäärin, mutta melko lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Uusien asuntojen tuotanto ja kaupat ovat pysytelleet pitkän ajan keskiarvossa, omakotitaloja on valmistunut vähemmän ja kerrostaloasuntoja enemmän kuin edellisinä vuosina.

Taulukko 2. Vanhojen osake- ja omakotitalokauppojen lukumäärä viime vuosina

 

2012-2016

2016*

2017*

Vanhat osakeasuntokaupat

63500

62000

63000

Vanhat omakotitalokaupat

12000

12000

12500

Uusien asuntojen kaupat

(valmistuneet)

23100

21700

28000

YHTEENSÄ

98600

96000

103500

Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet vuodesta 2010 koko maassa viitisen prosenttia. Hinnoissa on tapahtunut jyrkkä polarisoituminen, pääkaupunkiseudun hinnat ovat nousseet yli 10 prosenttia ja muualla maassa hinnat ovat pysyneet paikallaan viimeisen kuuden vuoden aikana. Samatapainen polarisoitunut hintakehitys on ollut nähtävissä vanhoissa omakotitaloissa ja omakotitalotonteissa.

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet nopeammin kuin muualla Suomessa ja pääkaupunkiseudun yksiöiden vuokrat ovat nousseet nopeammin kuin suurempien asuntojen vuokrat. Vuokrat ovat nousseet vuodesta 2010 selvästi nopeammin kuin asuntojen hinnat, palkat tai yleinen hintakehitys.

Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat nousseet 30 prosenttia ja muualla maassa 18 prosenttia. Koko maassa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet 22 prosenttia. Ara-vuokrat ovat nousseet samaan tahtiin sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa, reilut 18 prosenttia.

Ilkka Lehtinen
Kehittämispäällikkö
Tilastokeskus