Kestävä kehitys

Kestävä kehitys A‑Kruunussa

Ar­ki­sil­la va­lin­noil­la edis­tät kes­tä­vää ke­hi­tys­tä. Näin tur­vaat hy­vän elä­män mah­dol­li­suuk­sia myös tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le.

Kestävän kehityksen tarkoituksena on turvata hyvän elämän mahdollisuudet nykyisille mutta myös tuleville sukupolville. Kestävä kehitys ei ole pelkästään ympäristön kestävää kehitystä, vaan se muodostuu neljästä ulottuvuudesta.

Kehitys on kestävää, kun se on samaan aikaan kestävää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti.

  • Ekologisesti kestävä elämäntapa säästää energiaa ja luonnonvaroja.
  • Taloudellinen kestävyys tarkoittaa uusiutumattomien luonnonvarojen kohtuullista käyttöä ja jätteiden syntymisen minimointia.
  • Sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää yhteiskunnan jäsenten yhden-vertaisuuden, perusoikeuksien ja elämän edellytysten toteutumista sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.
  • Kulttuurinen kestävyys mahdollistaa kulttuurien säilymisen ja kehittymisen, mutta myös ihmisten vapaan henkisen toiminnan ja eettisen kasvun.

 

Ekologisesti kestävää arkea ja asumista

Jo­kai­sen on mah­dol­lis­ta teh­dä omas­sa ar­jes­sa ja asu­mi­ses­sa pie­niä, vai­vat­to­mia va­lin­to­ja, jot­ka mer­kit­se­vät pal­jon kes­tä­vän elä­män­ta­van edis­tä­mi­ses­sä.

  • Katso miten voit säästää sähköä
  • Lue vinkit fiksuun vedenkäyttöön
  • Poimi neuvot lämpöenergian kulutukseen
  • Ota lajittelun ja kierrätyksen opit talteen

Lainaa, vuokraa, jaa tavaroita ja palveluita

Onko sinulla jotain ylimääräistä? Tavaroita tai aikaa? Suosi jakamistaloutta, jossa tavaroita ja palveluita kierrätetään, lainataan, vuokrataan, vaihdetaan ja käytetään yhdessä. Silloin ylimääräiset asiat päätyvät niitä tarvitseville. Kaikkea ei tarvitse omistaa. Jakamistalouden hyödyt ovat rahan ja luonnon säästyminen. Tavaraan tai palveluun sijoitettava summa on alhaisempi, kun omistajia on useampia tai omistaminen on väliaikaista. Jakaminen vähentää myös tarvetta suurten tuotemäärien valmistamiseen. Yhdessä omistamisen myötä myös sosiaaliset verkot kehittyvät

Hävikkiviikon vinkkilistat

Ruokahävikki on syömäkelpoista ruokaa, joka päätyy roskiin

Kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin joka vuosi 120-160 miljoonaa kiloa.

Henkilöä kohden ruokaa päätyy roskiin 20-25 kiloa vuodessa eli noin 100 euron arvosta.

Nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin noin 500 euron edestä joka vuosi.

Minkälainen lajittelija sinä olet?

 

Kuvituskuva roskaa keräävästä henkilöstä

 

Selvitä hiilijalanjälkesi Sitran elämäntapatestillä ja katso, miten juuri sinä voit säästää ilmastoa, rahaa ja aikaa.

Sitran elämäntapatesti

Kestävän kehityksen tavoitteet A-Kruunussa

Kuvituskuva luonnosta

 

Suomi ja YK:n muut jäsenmaat ovat sitoutuneet kestävän kehityksen toimenpideohjelmaan ja sen tavoitteisiin. Me A-Kruunussa olemme sitoutuneet tukemaan YK:n kestävän kehitykset tavoitteita ja vastuullisuustekomme linkittyvät erityisesti 13 tavoitteeseen. 

Lue lisää A-Kruunun toimista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin:

A-Kruu­nun yri­tys­vas­tuu­ra­port­ti 2022