Ensi parvi 3 ja 5:ssä sijaitsevan hankkeen tontilta siirrettiin vuoden 2024 keväällä ja syksyllä satoja puita, pensaita ja kasveja sekä satoja kuutioita kunttaa ja kasvualustaa Nurmijärvelle ns. kasvihotelliin.

- Ennen siirtoa alueen maaperä tutkittiin, kaikki kasvillisuus kartoitettiin ja siirrettäville kasveille annettiin ID-numero sekä kuntoluokitus. Kasvien siirto tapahtui sekä käsin että koneellisesti, ja jokaisen kasvin paikka merkittiin karttaan. Kasvukauden lopulla siirrettiin isoimmat puut, joista useampi oli yli seitsenmetrinen, kertoo idean äiti, FM, ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio.

- Oppi-isänäni on toiminut rakennusalan monitoimimies Markku Hainari, jonka kanssa olemme Rakentamisen Ruusullakin palkitun Jätkäsaaren Vihreistä Vihrein -rakennushankkeen ylpeitä ’vanhempia’. Vuosaaren hanketta lähdimme kehittämään jo yhdeksän vuotta sitten. Haluamme tuottaa tietoa tutkimuksen avulla, etteivät hankeemme jäisi ainokaisiksi Suomessa, vaan esimerkiksi kasvisiirteistä tulisi tapa toimia niin rakennusalalla, kaupunkisuunnittelussa kuin arkkitehtuurissakin.

Vihreistä Vihrein Vuosaari eli V³-hankkeen tutkimuksellisesta puolesta vastaa Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä, jonka jäsen Suonio on.  Tutkimusta on tähän asti tukenut A-Kruunu, Asuntosäätiö ja Arkta Reponen Oy.

Paras hotelli löytyi Nurmijärveltä

Paras mahdollinen kasvihotelli tutkimustyön vaateisiin löytyi Nurmijärveltä.

- Vuosaaren tontilla on kolme erilaista elinympäristöä; sekametsä-, paahde- ja lehtoympäristö. Halusimme kopioida nämä olosuhteet siten, että peltoalue toimii paahdeympäristön ja puolivarjoinen talousmetsäolosuhde lehtoympäristönä, ja perinteinen metsäympäristö kolmantena alueena on hyvinkin samanlainen kuin sekametsäalue Vuosaaressa, kertoo Suonio.

Osa kasvillisuudesta ja kasvualustasta on myös siirretty testimielessä eri kasvuympäristöihin. Testillä selvitetään, kuoleeko toisesta kasvuympäristöstä eli valo-olosuhteesta ja kasvualustasta lähtöisin oleva kasvin vai päinvastoin kiihdyttääkö muutos kasvua.

Kuumuus ja peurat haasteena

Kasvillisuus selvisi suhteellisen hyvin kuumasta kesästä. Heinäkuussa jouduttiin kuitenkin kertaalleen pyytämäään paikallinen VPK kastelemaan pelloilla sijaitsevia kasveja. Peurojen vierailun estämiseksi ´hotellihuoneiden´ ympäri asetettiin paksua keltaista nauhaa.

- Osa männyistä ei ole selvinnyt kuumasta kesästä, koska emme saaneet siirrettyä riittävästi juurimassaa. Positiivinen yllätys kuitenkin oli, että yli seitsenmetrinen tammi, jonka selviytyminen ei pitänyt olla edes mahdollista, on yhä hengissä, kuten myös isot katajat. Myös jotkut kasvit, jotka oli luokiteltu tosi heikkokuntoiseksi ovat silti menestyneet, iloitsee Suonio.

Olosuhteet katoilla äärimmäisiä

Vuosaaren hankkeessa on viisi taloa, ja viisi eri tutkimusteemaista kasvikattoa. Kasvit palautetaan katoille sekä pihakansille kahdessa vaiheessa vuosina 2026 ja 2027. Myös kasvualusta tulee olemaan tutkimuskohteena, sillä puolet kasveista siirretään kasvamaan palautettavalle ns. neitseelliselle kasvualustalle, ja toinen puoli hanketta varten muokatulle kasvualustalle.

- Katoilla oleville puille tulee 80 sentin yhtenäinen istutusalusta, jotta juurilla on tilaa kasvaa myös vaakatasossa. Isot puut joudutaan myös ankkuroimaan, sillä katoilla olosuhteet ovat vaativat. Kasvit altistuvat muun muassa voimakkaille tuulille ja valolle, mikä rajoittaa niiden menestymistä, kertoo Suonio.

A-Kruunun talojen katoilla tutkimusaiheina ovat lehtometsä ja sekametsäkasvillisuuden selviytyminen. Tutkimuskattoja ei tulla hoitamaan kuten puutarhaa, vaan olennaista on selvittää, miten kasvit menestyvät luonnontilassa.

Asukkailla ei ole pääsyä tutkimuskatoille tutkimuksellisista syistä, mutta kohteeseen tulee kuitenkin runsaasti viherrakenteita asukkaiden viihtyvyyttä edistämään. Asukkaat pääsevät myös seuraamaan tutkimuskattoja ns. luontokameroiden kautta.

Kasvikatot ovat ilmaisia hyötyneliöitä

Ilmastonmuutos on vaikuttanut siten, että kasvikattojen hyödyt tunnistetaan. Niiden avulla tuotetaan ympäristöjä, jotka viilentävät kaupunkeja. Kasvikattojen avulla vähennetään myös hulevesiä.

- Kattoja on perinteisesti pidetty hukkaneliöinä, mutta kasvikatot ovat ilmaisia hyötyneliöitä, ns. viides ulottuvuus, joille pystytään luomaan toiminnallisia tiloja, kuten keittiöpuutarhoja, paratiisikattoja oleskeluun tai saunojen vilvoitteluhuoneita. Toiminnalliset kasvikatot lisäävät myös yhteisöllisyyttä talon asukkaiden kesken. Viihtyisä vihreä ympäristö ylipäänsä vähentää antisosiaalista käyttäytymistä ja tukee ihmisten psyykkistä hyvinvointia, perustelee Suonio, mutta korostaa myös taloudellisia etuja.

- Kasvillisuus katoilla pidentää kattorakenteiden teknistä ikää. Vihreät asuinympäristöt ovat arvostetuimpia ja siten arvokkaampia.

Kasvisiirteiden käytön kustannuksia verrattuna ostotaimien käyttöön ei vielä ole tutkittu tietoa.

- Oma arvioni on jo nyt, että siirrekasvillisuus tulee huomattavan paljon edullisemmaksi. Vuosaaren hankkeessa kustannuksiin pitää vielä laskea mukaan tutkimukselliset kulut, mutta jos siirrekasvillisuudesta tulee rutiinia, samanlaisilta kuluilta vältytään, toteaa Suonio.

Ilman kokeiluja ei tapahdu muutosta

- Olen erittäin iloinen, että on tällaisia toimijoita, jotka lähtevät mukaan kokeilemaan uusia asioita. Ilman kokeiluja ei tapahdu muutosta, korostaa Suonio ja kertoo Helsingin kaupungin olevan Vuosaaren hankkeesta erittäin kiinnostunut ja haluaa tietoa muun muassa kaavoituksen tarpeisiin.

- Helsingin kaupunki on ajamassa kaavoitukseen nykyistä vahvemmin viherrakentamisen edistämistä, ja siksi tämä on äärettömän tärkeä benchmarking-hanke. Raportoimme kaupungille säännöllisesti hankkeen etenemisestä, kertoo Suonio.

Pääkuva: Vihreistä vihrein -rakentamisen idean äiti Taina Suonio iloitsee siitä, että suurin osa Vuosaaren hankkeen kasvisiirteistä on selvinnyt uudella kasvupaikallaan Nurmijärvellä.