ARA-asuntojen markkinatilanne suurissa kaupungeissa
Keväällä 2021 tavallisiin ARA-vuokra-asuntoihin oli 120 000 voimassa olevaa hakemusta. Määrä pysyi samana vuoteen 2020 verrattuna.
Hakemuksista 52 % kohdistui pääkaupunkiseudulle. Joka neljäs hakija luokiteltiin erittäin kiireelliseksi, joka viides oli alle 25-vuotias. Yhden hengen talouksia oli 61 % ja kahden hengen talouksia 21 %. Haettavana olleista ARA-asunnoista yksiöitä oli 22 %, kaksioita 47 % ja perheasuntoja 31 %. Suurin kysyntä kohdistuu yksiöihin, joita on vähiten tarjolla.
ARA-asuntojen määrä vähenee
Rajoitusten alaisia ARA-asuntoja oli vuoden 2020 lopussa 402 000. Tavallisia vuokra-asuntoja on 244 000 (61 %), erityisryhmien asuntoja 107 000 (27 %) ja asumisoikeusasuntoja 51 000 (12 %).
Vuodesta 2010 tavallisten ARA-vuokra-asuntojen määrä on laskenut 50 000 asunnolla. Erityisasuntojen määrä on lisääntynyt 17 000:lla ja asumisoikeusasuntojen 18 000:lla.
ARA-asunnot suurissa kaupungeissa
ARA-asunnoista 31 % sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Yli 100 000 asukkaan kaupunkien osuus on 56 %.
Pääkaupunkiseudulla on 126 000 ARA-asuntoa, kun asumisoikeus- ja erityisryhmien asunnot lasketaan mukaan (31.12.2020). Määrä on vain 5 100 enemmän kuin vuonna 2010. Kaikissa muissa suurissa kaupungeissa ARA-asuntojen määrä on laskenut, koska asuntoja on vapautunut rajoituksista enemmän kuin uusia on valmistunut.
10 vuodessa ARA-asuntokanta on supistunut Oulussa 12 %, Lahdessa 8 %, Tampereella 6 %. Turussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa ARA-asuntokanta on pienentynyt alle 5 %. Ilman asumisoikeus- ja erityisryhmien asuntoja ARA-asuntokannan supistuminen olisi ollut selvästi suurempi.
Tavallisten ARA-vuokra-asuntojen määrä laskee kaikissa suurissa kaupungeissa: Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Lahdessa vähennystä on ollut yli 20 % ja pääkaupunkiseudullakin lähes 10 %.
Vapaarahoitteinen vuokra-asuntotarjonta kasvaa voimakkaasti
Pääkaupunkiseudulla on 190 000 vapaarahoitteista vuokra-asunto (31.12.2020). Vuodesta 2010 määrä on lisääntynyt 57 000 asunnolla. Vantaalla kasvua on ollut 90 %, Espoossa 73 %, Helsingissä vain 29 %. Jyväskylässä vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta on kasvanut 10 vuodessa 63 %, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa yli 50 %. Lahdessa kasvua on 46 % ja Turussa 37 %.
ARA-asunnoille riittää kysyntää suurissa kaupungeissa
Markkinaehtoisen vuokratarjonnan voimakkaasta lisääntymistä huolimatta ARA-asuntojen kysyntä suurissa kaupungeissa on pysynyt korkealla tasolla. Koronapandemiakaan ei ole heikentänyt ARA-asuntojen suosiota.
Helsingissä ARA-asuntojen markkinatilanne on ollut perinteisesti kaikkein kirein. Melko kireät ARA-markkinat vallitsevat Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Tasapainoisempi tilanne on Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Lahdessa.
ARA-asuntojen kysyntää suurissa kaupungeissa ylläpitää väestönkasvun lisäksi asuntojen pieni vaihtuvuus ja vuokrien edullisuus.
Kohtuuhintaista ARA-asumista
Markkinaehtoisten vuokra-asuntojen tarjonta on noussut koronapandemian aikana ennätyksellisen korkealle. Markkinavuokrien nousu on jatkunut, vaikka asuntoja on tyhjillään jopa pääkaupunkiseudulla. Erot ARA-vuokriin ovat pysynyt ennallaan. Helsingissä markkinavuokrat ovat yli 50 % ARA-vuokria kalliimmat, Espoossa ja Vantaalla eroa on yli 30 %. Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa markkinavuokrat ovat 20 % - 30 % ARA-vuokria kalliimmat.
Kuvio 1. ARA- ja markkinavuokrien erot (€/m2) suurissa kaupungeissa.
Lähde: Tilastokeskus Asuntojen vuokrat Q3/2021
Asuntomarkkinoiden haasteet
Suurissa kaupungeissa kohtuuhintaisen ARA-asunnon saajien määrä on laskussa, vaikka niiden väkiluku kasvaa. Pienituloisilla yhä suurempi osuus tuloista kuluu asumiseen. Asumistukimenot ylittävät 2 miljardia euroa vuodessa. Kalliita asumiskuluja kompensoidaan rakentamalla entistä pienempiä asuntoja. Ensiasunnonostajien määrä laskee ja keski-ikä nousee. Asuntovarallisuus keskittyy yhä harvemmille. Kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen hinnan laskevat ja tyhjien asuntojen määrä lisääntyy.
.. ja onnistumiset
MAL-sopimusten ansiosta kasvuseutujen asunto- ja liikennehankkeet on kytketty yhteen ja tonttitarjonta on lisääntynyt. ARA-tuotannolla on vähennetty erityisryhmien laitosasumista ja parannettu ikääntyneiden asumistasoa. Asunnottomuus on vähentynyt. Markkinaehtoisen tarjonnan ansiosta pula pienistä vuokra-asunnoista on vähentynyt suurissa kaupungeissa.
Hannu Ahola
Asuntomarkkina-asiantuntija
Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus
Lähteet:
ARAn asuntomarkkinakatsaukset ja tilastoselvitykset
https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset
Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, Asumisen tilastot
https://liiteri.ymparisto.fi/
Tilastokeskus:
Asuntojen vuokrat
Kokeelliset tilastot/asuntojen myynti- ja vuokrailmoitukset