Täällä eri alojen asiantuntijat pohtivat asumista ja rakentamista, asumisen innovaatioita ja puurakentamista. Tekstit edustavat kirjoittajien näkemyksiä eivätkä ne välttämättä vastaa A-Kruunun kantaa asioissa.
Helsingin kaupungin kohtuuhintaisen asumisen mittaristo julkaistiin reilu vuosi sitten. Kohtuuhintaisen asumisen tarkastelussa alulle panevana voimana oli saada tarkempaa selvyyttä siitä, miten asumisen kustannukset suhteutuvat erilaisten helsinkiläisten asuntokuntien tuloihin eri kaupunginosissa. Mittariston tulosten mukaan asuminen on kohtuuhintaista 22 prosentille helsinkiläisistä asuntokunnista, käytettäessä EUROSTATin kohtuuhintaisen asumisen määritelmää (asumiseen kuluu korkeintaan 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista). Miltä tilanne näyttää nyt kaksi vuotta...
Mistä kokonaisuuksista rakennetun ympäristön omistajan ja käyttäjän hiilijalanjälki koostuu, ja miten sitä voidaan vähentää eri kiinteistösegmenteissä? Tätä selvitimme vuonna 2020, kun toteutimme yhdessä Gaia Consultingin kanssa vähähiilisyyden tiekartan. Päivitimme keväällä 2024 tiekarttaa, jossa on tarkasteltu myös biodiversiteettiä rakennetussa ympäristössä.
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto julkaisi 23.5.2024 päivitetyn omistajapoliittisen periaatepäätöksen ja kuukautta myöhemmin siihen perustuvan vastuullisuusohjelman. Molemmat painottavat valtion omistuksessa olevien yhtiöiden toimia erityisesti ympäristövaikutusten pienentämisessä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. Vastuullisuutta edistäviä tavoitteita ja toimenpiteitä on julkaistu sekä yhtiöille että valtio-omistajalle itselleen.
Keravan Kivisillassa 26.7.–7.8.2024 järjestettävä Uuden ajan rakentamisen festivaali URF on Suomen ensimmäinen kestävään rakentamiseen, asumiseen ja elämäntapaan keskittyvä festivaali.
Olet varmasti törmännyt sanaan ”uudelleenkäyttö”. Ehkä mietit, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Tai ehkä tiedät, mutta pohdit miksi siihen tarkoitukseen tarvitaan uusi, monelle vieras sana. Kerron tässä, mitä uudelleenkäyttö tarkoittaa ja miksi sanaa tarvitaan, sekä sen tärkeimmän – mitä hyötyä uudelleenkäytöstä on.
Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta luonnolla on kantokykynsä ja siksi meidän kaikkien on hyvä tehdä osuutemme vähentääksemme elämisen ja asumisen negatiivisia vaikutuksia ympäristölle. Nämä teot heijastuvat myös terveelliseen ja turvalliseen sekä resurssitehokkaaseen asumiseen.
KOVA ry palkkasi historiansa ensimmäisen ekonomistin ja aloitin tehtävässä huhtikuun loppupuolella. Tehtäviini ekonomistina kuuluvat erilainen tiedontuotanto ja analysointi. Tulen vastaamaan KOVAn tutkimus- ja selvitystoiminnasta, ja osallistun myös edunvalvontatoimintaan. Odotan innolla, että pääsen tuottamaan yhteiskunnallisesti merkittäviä analyysejä ja tutkimaan asumista KOVA ry:n ekonomistina. On hyvin tärkeää, että poliittiset toimijat pystyvät nojaamaan laadukkaaseen tutkimustietoon päätöksiä tehdessään, ja haluan osaltani mahdollistaa tämän asuntopolitiikan saralla....
ARA-tuotannon määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut reilun 5000 asunnon ja vajaan 10000 asunnon välillä. Samalla ajanjaksolla osuus koko asuntotuotannosta on ollut pienimmillään noin 15% ja suurimmillaan noin 30%, poikkeuksena vuosi 2023, jolloin osuus kohosi jo 43%:iin. Kuluvan vuoden aloituksissa ARAn osuus ylittää varmasti jo 50%:n.
Ministeri Kai Mykkänen asetti syksyllä 2023 selvitysryhmän arvioimaan valtion tukemaa asuntotuotantoa, valtion asuntorahastoa ja epäsuoria tukia. Ryhmään kuului puheenjohtajana Markus Lahtinen sekä jäseninä Essi Eerola, Matti Kuronen ja Hannu Ruonavaara. Selvitys valmistui maaliskuussa 2024.
Tampere on ollut viime vuosina Suomen vetovoimaisin kaupunki niin muuttohalukkuutta ja mainetta mittaavissa kyselytutkimuksissa kuin kasvutahdilla mitattuna. Vuonna 2023 Tampereen muuttovoitto oli yli 6000 asukasta ja suhteellinen väestönlisäys lähes 2,5 %. Yksi Tampereen vastauksista väestönkasvuun on Hiedanrannan uusi kaupunginosa yhdessä kehittyvän Lielahden kauppa- ja teollisuusalueen kanssa. Tälle alueelle tavoitellaan yli 20 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä.
Seudullinen MAL 2023 -suunnitelmassa on yhteinen tahtotila seudun eri asuinalueiden monipuolisuudesta ja erilaisuudesta. Tuusula on yksi veto- ja pitovoimaisimmista seudun kunnista. Lokaatio lähellä Helsinkiä ja lentokenttää, hyvät liikenneyhteydet sekä Tuusulanjärvi ja -joki houkuttavat. Tuusula onkin neljäs Suomessa elinvoimassaan. Elinvoiman käsite ymmärretään nykyään elinkeinotoiminnan lisäksi saavutettavuutena sekä elinympäristön ja palvelukokemuksen laatuna.
Vuokraustoimintomme on jo jonkin aikaa viestinyt, että nyt on meneillään tietynlainen asuntojen uusjako. Elinkustannusten voimakas nousu on vaikuttanut merkittävästi erityisesti pienituloisten asukkaiden arkeen siten, että yhä suurempi osuus käteen jäävästä tulosta menee välttämättömien perustarpeiden kustantamiseen. Nykyinen suhdannetilanne kuormittaa ara-asukkaita erityisen paljon, sillä kiinteistöjen kohonneet lainanhoitokulut ja ylläpitokustannukset siirtyvät suoraan omakustannusperiaatteen mukaisiin vuokriin.
Järvenpään kaupungin strategia 2030 mukaisesti kaupungin painopisteenä ovat kestävä ja hallittu kasvu, vireä kaupunkielämä sekä ajoissa auttaminen. Kohtuuhintainen uudisrakentaminen kohdistetaan uusille hyvin saavutettaville alueille, jossa on vähän olemassa olevaa ARA-kantaa sekä asemanseuduille ja palveluiden läheisyyteen, ja jotka tiivistyvät voimakkaasti, jolloin saadaan tasapainotettua ja ennaltaehkäistyä alueellista segregaatiota. Kaupunkisuunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti tavoitteena asumismuodoiltaan ja huoneistotyypeiltään monipuolinen asuntotuotanto.
Malminkartano on 1970-luvulla kaavoitettu asuinalue, josta piti tulla pienen kaupungin kaltainen — yhteisö, jossa työpaikat ja asuminen olisivat lähellä toisiaan, ja jossa asukkaiden tarvitsemat palvelut olisivat saatavissa omalta asuinalueelta. Lopputulos oli kuitenkin toisenlainen: koettu turvallisuus on Helsingin heikoimpia, julkiset tilat ovat epäsiistejä ja turvattomia, ja liikkeiden ikkunat ammottavat tyhjinä. Mikä meni pieleen?
Asuinalueiden jako pieni- ja suurituloisiin on voimistunut Suomessa erityisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Eriytymiskehityksen vahvistuminen kertoo yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja väestöryhmien hyvinvointierojen kasvusta, joiden taustalla vaikuttavat osaltaan niin laajat globaalit tuotantoon ja työllisyyteen vaikuttavat kehityskulut kuin hyvinvointivaltion roolin muuttuminen.