30.03.2017
Pitkän korkotukimallin pitää palvella erilaisten rakennuttajien tarpeita

Vuosi 2016 oli asuntotuotannon huippuvuosi, mutta kasvukeskusten asuntotuotannossa on edelleen paljon tarvetta rakentamiselle. Asuntotarpeeseen vastaaminen on lähivuosien keskeinen ratkaistava haaste.

Sari

Uudet mallit rakentamisen vauhdittamiseksi ovat siksi välttämättömiä. Erilaiset asuntotuotannon toimijat tarvitsevat erilaisia vaihtoehtoja. Jo aiemmin markkinoille tuotu 10-vuotinen korkotukilaina ei ainakaan toistaiseksi ole juuri muuttanut sosiaalisen asuntotuotannon markkinoita, vaikka se kiinnostaakin erityisesti asuntomarkkinan uudempia tulijoita. Myös pitkän korkotukimallin on uudistuttava kannustavammaksi.

Kuntarahoituksella ja sen edeltäjällä Kuntien Asuntoluotolla on ollut keskeinen rooli suomalaisen sosiaalisen asuntotuotannon historiassa. Tällä hetkellä suurin osa valtion tukemasta asuntotuotannosta on Kuntarahoituksen rahoittamaa. Yhtiömme 20,9 miljardin euron lainakannasta 44 prosenttia on asuntoyhteisöjen lainaa.

Kuntarahoituksen vahva asema johtuu pitkälti siitä, etteivät liikepankit halua sitoutua pitkäaikaisiin marginaalilupauksiin. Kuntarahoituksen roolina on ollut tarjota vakautta rahoituskustannusten hallintaan pitkällekin laina-ajalle. Vaikeasti ennakoitavassa rahoitusmaailmassa 40 vuotta on pitkä aika.

Ympäristöministeriön hiljattain julkaisemat suuntaviivat pitkän korkotukimallin kehittämiseen osuvat oikeisiin ongelmakohtiin. Hienoa on myös se, että ministeriö on lähtenyt kehittämään korkotukijärjestelmää markkinalähtöisesti ja avoimella asenteella kutsunut asuntojen rakentajat ja rahoittajat mukaan kehittämään uusia ratkaisuja markkinan vauhdittamiseksi.

Suunnitelluissa uudistuksissa on monta toimenpidettä, jotka tervetulleella tavalla purkavat turhaa byrokratiaa. Tällainen on esimerkiksi ehdotus omavastuukoron pysyvästä alentamisesta sen sijaan, että sitä pitää erillispäätöksellä alentaa alhaisten korkojen olosuhteissa.

Erinomainen muutos on ehdotus, että korkotuen maksuaika pidentyisi nykyisestä 23 vuodesta ja että kohteen perusparantamiseen otetut lisälainat voisi yhdistää jäljellä olevaan rakentamislainaan. Sekä kohteen omistajalle että sen rahoittajalle sopimusten hallinnointi on helpompaa, jos yhtä kiinteistöä koskeva rahoitus ja vakuudet ovat yhdessä lainapäätöksessä.

Ministeriön suunnittelemien uudistusten myötä myös lyhennysohjelman muokkaaminen vapautuu tervetulleella tavalla. Jos asuntoyhteisön taloustilanne sen sallii, kiinteälyhenteisessä korkotukilainassa voi suotuisassa korkotilanteessa tehdä vapaammin ylimääräisiä lyhennyksiä.

Suunniteltu indeksisidonnainen korkotukilaina sen sijaan sisältää vielä paljon kysymysmerkkejä ja ehkä riskejäkin. On vielä epäselvää, mihin indeksiin laina sidottaisiin, eikä malli välttämättä tuo mukanaan säästöjä – ei asukkaalle eikä asuntojen rakennuttajalle.

Jotta vuokra-asuntojen markkinat kehittyvät, erilaisille toimijoille tarvitaan erilaisia rahoitus- ja tukivaihtoehtoja. Erityisryhmien asuntojen rakennuttaminen edellyttää erityisryhmäavustusten jatkumista. Keskeistä on kehittää korkotukimallia niin, että sen ehdot ovat kannustavia ja kiinnostavia mahdollisimman suurelle toimijajoukolle.

Sari Sistonen
Osastonjohtaja, rahoituspalvelut
Kuntarahoitus