Blogikirjoitus

Sivistynyttä tulevaisuutta rakentamaan

Nykyajalle on tyypillistä vauhdin korostaminen, mutta sivistys haluaa varmistua kulkusuunnasta.

Elämän ekologinen perusta on ihmisen elinehto. Ja ihmisten välinen yhteiselo kukoistaa, kun on mahdollista saada toisilta tunnustusta omasta arvokkuudesta. Että voi kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen olento pelkän ihmiseksi syntymisen perusteella.

Elämän kukoistamisen lähtökohta on siis ekososiaalinen. Se on perusta, jolle hyvä tulevaisuus rakennetaan. Mutta mitä ekososiaalisen hyvinvoinnin maksimointi tarkoittaa rakennetussa ympäristössä?

Toimiva yhteiskunta on vakaa. Vakautta lisää esimerkiksi se, että asukas pääsee itse suunnittelemaan    asumisolosuhteitaan. Osallistava suunnitteluprosessi sitouttaa asukkaita oman alueen puolesta toimimiseen. Se myös lisää koettua hyvinvointia.

Kokonaisvaltaisen ja asukaskeskeisen kaupunkisuunnittelun ansiosta kotien pinta-ala pienentyy. Olohuonemainen tunnelma siirtyy kodin ulkopuolelle. Ja lähikauppa mielletään yhä useamman kaupunkilaisen pakastimeksi ja jääkaapiksi.

Helposti saavutettavat kohtaamisareenat, kuten asukaspuistot ja taloyhtiöiden muuntojoustavat yhteistilat lisäävät mahdollisuuksia jakaa elämän iloja ja suruja. Myös sukupolvienvälisyys vahvistuu.

Yhteiset tilat antavat mahdollisuuden integroida ikäihmisiä lastenhoitoon, nuorempien mentorointiin tai muuhun yhteisön kukoistamista lisäävään toimeliaisuuteen. Samalla alueen asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunne ja keskinäinen luottamus lisääntyy.

Jokaisella asuinalueella on historia – tarina, jota se kantaa mukanaan. Kun alueen kulttuurihistorialliset paikat ovat helposti saavutettavissa, vähenevät asukkaiden irrallisuuden kokemukset. Asukkaat kiinnittyvät omaan alueeseensa entistä vastuullisemmin.

Sivistynyt kaavoitus ja arkkitehtisuunnittelu huomioi ilmaisenergian mahdollisuudet. Ilmansuuntien ja varjojen merkitys korostuu. Ilmaisenergian maksimaalisen hyödyntämisen ja hajautetun energiantuotannon ansiosta yhä useammat taloyhtiöt ovat osan vuodesta omavaraisia energian suhteen.

Palveluistuminen etenee yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, sillä omistamisen merkitys on jo kansalaisten vaurastumisen myötä vähentynyt. Kirjastot ovat nopeasti muuttumassa hyödykelainaamoiksi. Ajoneuvojen omistamisesta siirrytään liikkumispalveluihin, kuten kaupunkipyöriin.

Kävelyn ja pyöräilyn vetovoima lisääntyy sitä mukaa kun niiden myönteisistä hyvinvointivaikutuksista saadaan lisää tietoa. Nyt jo tiedetään, että jokainen kävelty kilometri tuottaa 40 senttiä hyötyä yhteiskunnalle. Entistä paremmat oman kehon toimintojen tarkkailumahdollisuudet edistävät tätä kehitystä.

Autoilta vapautuvista parkkipaikoista tehdään viheralueita. Vihreyttä lisää myös se, että pihapiireissä, parvekkeilla ja katoilla on yhä useammin viljeltäviä palstoja, jotka vahvistavat hyvinvointikokemuksia.

Ekososiaalinen sivistysyhteiskunta rakennetaan siten, että asetutaan määrätietoisesti osaksi ratkaisuja ongelmien vahvistamisen sijasta.
 

Arto O. Salonen
Helsingin yliopisto, kasvatustieteen dosentti
Maanpuolustuskorkeakoulu, kestävän kehityksen dosentti
Itä-Suomen yliopisto, ekososiaalisen hyvinvointitutkimuksen dosentti