29.06.2018
Yksiöt ja yksinasujat – mitä muuta?

Edellytykset yksiön ja yksinasujan onnelliselle ja pitkäikäiselle yhteiselolle ovat olemattomat, sillä tämä liitto perustuu ensisijaisesti taloudellisiin reunaehtoihin. Työikäisten yksinasujien asumispreferenssejä käsitellään tarkemmin artikkelissa Urbaanien yksinasujien asuintilatoiveita.

Yksiöt ja yksinasujat - mitä muuta?

Tulokset kertovat useamman huoneen tarpeesta, jota usein selittää asumisen sosiaalinen ulottuvuus. Huomattavaa on myös keittiöön ja ruokailutilaan kohdistuvat toiveet. Erilliskeittiö ruokapöydällä osoittautuu lähes yhtä suosituksi kuin avokeittiö.

Yksinasujien asumispreferenssejä on käsitelty tutkimuksessa hyvin vähän. Sitäkin enemmän on keskustelua pienien ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantotarpeista.

Tarkemmin ilmaistuna kohtuuhintaisuus on tarve ja asunnon pieni koko tämän tarpeen epätoivottu seuralainen. Perustan tämän väittämän olemassa oleviin asumispreferenssitutkimuksiin. Tiedossani ei ole asukasnäkökulmaan perustuvaa tutkimusta, jonka tulokset tukisivat yksiöiden tuotantoa.

Yksiöiden tuotantoa kyseenalaistavat lausunnot herättävät usein närkästyneitä kommentteja. Norsunluutornissa asuva tutkija ei ymmärrä, ettei köyhällä ole varaa muuhun. Kansa on syönyt ylikuumentuneilla asuntomarkkinoilla keitetyn perunan. Ei haittaa, vaikka neliövuokra nousee yli 30 euron, jos vain asumisen kokonaiskustannukset pysyvät 500 euron tienoilla.

Tuohtumuksen valtaamassa tunnetilassa voi unohtua, että olemme samalla puolella. Haluamme tilavampia asuntoja, mutta osoitamme sanamme eri tahoille: toinen tutkijalle, toinen vallan kahvassa oleville päättäjille.

Entä voisiko eri tavoin jaetut asumisen tilat johtaa kiinnostaviin lopputulemiin? Tätä teemaa käsittelimme Jaetut tilat -hankkeessa, jossa otimme tietoisesti etäisyyttä yhteisöllisyyteen ja keskitimme tarkastelun yksinasujien asuintilatoiveisiin.

Yhteistiloja ei lähtökohtaisesti pidetty itseisarvona. Ensisijaisena aineistonkeruumenetelmänä käytimme taloudellisen muuttujan sisältämää suunnittelupeliä. Lähtökohtana oli 20 neliön yksiö, jota täydennettiin vapaavalintaisilla tiloilla annetun budjetin puitteissa. Aineisto kerättiin asukasilloissa, joiden osallistujat tavoitettiin VAV Asunnot Oy:n asukasrekisteristä kyselyllä.

Kyselyn tulokset osoittavat yhteistilakiinnostuksen olevan suhteessa olemassa olevien tilojen käyttöasteeseen. Toisin sanoen yhteistiloja tällä hetkellä käyttävät ovat kiinnostuneita uudenlaisista yhteistiloista kuten kortteliolohuoneista ja monipuolisista harrastustiloista. Menestyksen avain on asukassegmentoinnin pohjalta tapahtuvassa suunnittelussa.

Jaetut tilat -raportissa annetaan myös suosituksia peruskorjauskohteisiin. Pelimenetelmä taipuu olemassa olevien tilojen käytön järkevöittämiseen asukasnäkökulmaa hyödyntäen. Osana tuloksia esitetään tilaniput, jotka kokoavat yhteen suunnittelun kannalta mielekkäät toiminnot.

Yksinasumisen sosiaalinen ulottuvuus nousee esiin vierashuoneen, leikkihuoneen, keittiön, ruokailutilan ja olohuoneen muodostamasta kokonaisuudesta. Tilojen sijoittuminen maantasokerrokseen taas elävöittää ympäristöä, lisää turvallisuutta ja mahdollistaa erilaiset toimijat.

Arkkitehdin sydäntä lämmittävät asukasilloissa esitetyt huomiot, joiden mukaan yhteiskäytössä olevien tilojen arkkitehtuurilla on merkitystä. Tehkää siis kaunista. Tehkää tiloja, joissa itse haluaisitte viettää perhejuhlianne ja vapaita iltojanne.  

 

Anne Tervo

Arkkitehti, lehtori

Aalto-yliopisto