Lähiympäristö luo tärkeää lapsuuden maisemaa. Usein lapset kokevat ympäristönsä kuitenkin eri tavoin kuin aikuiset. Aikuiselle turvallinen alikulkutunneli voi tuntua pienestä pelottavalta, koska siellä on liian pimeää. Aikuisen silmiin tylsät betonipihat ovatkin nuorten näkökulmasta mitä parhaimpia skeitti- tai parkour-alueita.

Lapsille on tärkeää, että kotikaupungissa on helppo liikkua, voi tavata kavereita ja että kaupungista löytyy mielekästä toimintaa ja tekemistä.

Lapset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Jos me emme kysy heiltä, emme voi tietää mitä he ajattelevat vaikkapa koulupihoista tai harrastuspaikoista.

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus takaa lapsille oikeuden saada näkemyksensä kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Tämä oikeus kuuluu ihan jokaiselle lapselle – ei vain rohkeille ja sanavalmiille, vaan yhtä lailla esimerkiksi niille, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään puhuen tai kirjoittaen tai suomen kielellä. Siksi kaupungin onkin tärkeää selvittää moninaisten lasten tarpeet ja toiveet.

Esimerkiksi kun suunnitellaan saavutettavaa julkista liikennettä, liikuntarajoitteisten lasten näkemykset ovat oleellisia. Kun rakennetaan ostoskeskuksia, nuoret kannattaa ottaa mukaan miettimään hyviä hengailupaikkoja. Kun taas pohditaan toimivia leikkipaikkoja, pienemmillä lapsilla on taatusti erinomaista käyttäjäkokemusta suunnitelmien tueksi.

Lapsiystävällinen kaupunki on paikka, jossa jokainen lapsi voi elää turvallista ja hyvää elämää. Se on paikka, jossa on mahdollisuus leikkiä ja harrastaa. Se on paikka, jossa tuntee kuuluvansa joukkoon. Myös nämä kaikki oikeudet on kirjattu lapsen oikeuksien sopimukseen, joka sitoo ja velvoittaa kaikkia kuntia.

Kunnilla ja kaupungeilla onkin merkittävä vastuu lapsiystävällisyyden ja lapsen oikeuksien toteutumisesta. Lapsiystävällistä kaupunkia rakennetaan yhdessä koko kuntana; mukana tulee olla kaikki eri toimialat ja kaikki eri tasot. Siksi esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä julkisia tiloja suunniteltaessa lasten kokemustieto on otettava mukaan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

UNICEF on tuottanut kuntien tueksi Lapsiystävällinen kunta -mallin, joka auttaa varmistamaan lapsen oikeuksien toteutumisen kunnan arjessa ja päätöksenteossa. Malli rakentuu lapsen oikeuksien sopimuksen neljän yleisperiaatteen ympärille. Malli auttaa kuntaa tunnistamaan, missä sillä on vielä lapsiystävällisyydessä kehitettävää sekä antaa tukea haasteiden ratkaisemiseen.

Monesti lapsille hyvät ratkaisut ovat hyviä kaikille muillekin kaupunkilaisille. Voimmekin todeta, että lapsiystävällinen kaupunki on kaikille hyvä. Siksi rohkaisemme kuulemaan lapsia myös asuintalosuunnittelussa!

Sanna Koskinen

Kirjoittaja on Suomen UNICEFin lapsiystävällisen hallinnon ja lapsen oikeuksien erityisasiantuntija

Lue lisää Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallista: lapsiystavallinenkunta.fi. Kuuntele myös Sanna Koskisen puheenvuoroon Kaupunkiakatemian tilaisuudessa "Lapsiystävällinen kaupunki".