Täällä eri alojen asiantuntijat pohtivat asumista ja rakentamista, asumisen innovaatioita ja puurakentamista. Tekstit edustavat kirjoittajien näkemyksiä eivätkä ne välttämättä vastaa A-Kruunun kantaa asioissa.
Selaat yritysvastuublogeja. Poista filtteri
A-Kruunun hiilineutraaliustavoite saavutettiin vuonna 2022 jo lähes 90-prosenttisesti vihreän energian hankinnan ansiosta. Tämä yhdistettynä uuteen, energiatehokkaaseen kiinteistökantaan tarkoittaa sitä, että arvoketjussa tapahtuvien kasvihuonekaasupäästöjen merkitys korostuu. Puurakentaminen on yksi vaikuttavimmista toimenpiteistämme rakennuttamisen päästöjen vähentämisessä.
EU-taksonomian tavoitteena on edistää sellaisten käytännöllisten ja kunnianhimoisten kriteerien kehittämistä. Tavoitteena on edistää rakentamisen kestävyyttä mm. ilmastopäästöjen vähentämisen, energiatehokkuuden parantamisen ja kiertotalouden edistämisen myötä sekä ohjata rahoitusta tukemaan vihreää siirtymää. Luokitusjärjestelmänä EU-taksonomia tulee mitä todennäköisimmin vaikuttamaan rakennusyritysten rahoitukseen ja rahoituksen saatavuuteen.
Kohtuuhintaista asumista tarjoavien yhteisöjen ja yritysten International Social Housing Festival järjestettiin kesäkuussa kolmatta kertaa ja tällä kertaa Helsingissä, mihin saapui lähes 1000 vierasta eri puolilta maailmaa. Pääjärjestäjänä Suomessa toimi ARA, joka yhdessä Helsingin kaupungin, Housing Europen ja useiden yritysten ja yhteisöjen kanssa järjesti viikon aikana 80 tapahtumaa eri puolilla Helsinkiä. Festivaalin aikana käsiteltiin työpajoissa, seminaareissa ja vierailuilla kohtuuhintaisen asumisen roolia hyvän elämän ja ympäristö- ja sosiaalisen tasapainon saavuttamisessa...
Aloitetaan sanomalla se suoraan: betonista ja teräksestä ei synny ilmastokestäviä rakennelmia. Tai tarkennuksena tähän: mikä vain jo pystyssä oleva rakennelma voi kyllä tätä olla, mutta loput betonit ja teräkset pitäisi jättää tuottamatta ainakin niin kauan kuin ne tuotetaan nykyisillä tuotantoteknologioilla.
Ilmastokriisin ratkaiseminen riippuu kyvystämme kuvitella parempia tulevaisuuksia. Ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ihmisten ulottuvilla. 12 suomalaista pystyivät kuvittelemaan tekevänsä muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenevät kestävälle tasolle. Valinnat eivät kuitenkaan ole aina helppoja tai kaikille mahdollisia. Ihmisten toimien lisäksi tarvitaan kestävien vaihtoehtojen tarjonnan lisääntymistä ja uusien käytäntöjen vakiintumista ajavaa ohjausta, jotta 1,5 asteen elämä on saavutettavissa kaikille.
KIRA-alalla tehdään jopa päällekkäistä työtä kestävän rakentamisen osaamisen ja toimintatapojen kehittämisessä. Alan hiilipäästöjä on vaikea vähentää ilman yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja seurantaa. Jos yhdistämme resurssit yhteisen haasteen edessä, kaikki voittavat.
Kevät 2022 on monella tavalla poikkeuksellista aikaa. Ulkoisissa olosuhteissa tapahtuu paljon Covid19 pandemian (toivottavasti) hiipuessa ja Ukrainaan rauhaa tavoiteltaessa. Vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden arkeen vaikuttavat uusiutuva lainsäädäntö. Uusi asumisoikeuslaki astui voimaan tämän vuoden alussa ja uudisti muun muassa asukastoiminnan periaatteita lainsäädäntötasolla. Uudistettavana ovat myös laki yhteishallinnosta vuokrataloissa ja pitkä korkotukilaki.
Pitkän korkotukimallin kehittäminen on osa asuntopoliittista kahdeksan vuoden kehittämisohjelmaa. Mallin kehittämisellä pyritään muun muassa tuen ja rajoitusten nykyistä parempaan tasapainoon, ja sen myötä linjataan tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia tällä eurooppalaisittainkin keskeisellä sektorilla.
Uudessa kaavoitus- ja rakentamislain luonnoksessa ehdotetaan hiilijalanjälkilaskelman sisältämän ilmastoselvityksen liittämistä osaksi rakennuslupaa. Hiilijalanjälkilaskelma sisältäisi sekä rakennusmateriaalit että energiankäytöstä aiheutuvat päästöt. Energialaskenta on alalla hyvin tuttua, mutta materiaalien hiilijalanjälkilaskenta lisääntyisi ilmastoselvityksen myötä merkittävästi.
Asumisen ja rakentamisen ilmastovaikutukset ovat huomattavat: ne aiheuttavat noin 30 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia energiankäytöstä. Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen vaatii toteutuakseen lähitulevaisuudessa erityisesti nykyiseen rakennuskantaan merkittäviä korjaustoimenpiteitä.
Suomessa on viime aikoina havahduttu laajasti kiertotalouden mahdollisuuksiin lisätä ihmisten hyvinvointia kuitenkin niin, että vähennetään samalla luonnonvarojen kulutusta. Puhutaan jopa uudesta talousmallista, joka perustuu materiaalien uudelleenkäyttöön, digitalisaatioon ja palveluihin. Kaiken takana on tietysti ilmastonmuutos, johon on reagoitava, ja ollaankin reagoimassa nopeasti.
Asumisen hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen on kirjattu hallitusohjelman lisäksi usean vastuullisen rakennuttajan strategiaan. Tavoitteet alkavat viimein näkyä konkreettisesti myös rakennushankkeissa.
Mitä keskittyneempi kaupunkirakenne on, sitä vähemmän resursseja kulutetaan kaupunkien rakentamiseen ja niiden toimintaan. Sitä vähemmän syntyy myös hiilijalanjälkeä. Hyvin looginen johtopäätös, jota ei aina kuitenkaan toteuteta edellä mainitun mukaisesti.
Korona on lisännyt asukkaiden stressiä merkittävästi. Lomautukset, irtisanomiset, kevään koulujen etäopetus ja aikuisten etätyö ovat lisänneet kotonaoloa. Riitaantuneeseen naapuruuteen tuo vähäinenkin lisä-ääni lisää ahdistusta, vihaa, turhautumista ja kärjistyessään pelkoa.
Seurasin 3.6.2020 Suomen Agenda2030 maaraportin YK:lle julkistusta kestävästä kehityksestä Suomessa. Keskusteluissa nousi esille myytti, joka meillä Suomessa on yhä edelleen vallalla siitä, että meillä on hieno luonto, jota rakastamme ja josta pidämme hyvää huolta ja kuvittelemme olevamme erityisen vastuullisia ihmisinä ja yrityksinä.
Yritysvastuuasiat ovat muutaman viime vuoden aikana vakiintuneet olennaiseksi osaksi kiinteistöalan ammattimaisten toimijoiden sanavarastoa.
Ilmastonmuutos, luonnonvarojen väheneminen sekä jatkuva energiankulutuksen kasvu ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita. Asumisesta ja rakentamisesta syntyvä ympäristörasite on merkittävä, joten uusien vähäpäästöisempien rakentamistapojen sekä energiantuotantomuotojen on tultava rakennusalalle.
Elokuun 23. päivä tänä vuonna oli merkittävä virstapylväs ilmastonmuutoksen torjunnan ja hiilineutraalin rakentamisen historiassa.