Blogikirjoitus

Rakennuttajien vaikutusvalta alan vähähiiliseen kehitykseen

Uudessa kaavoitus- ja rakentamislain luonnoksessa ehdotetaan hiilijalanjälkilaskelman sisältämän ilmastoselvityksen liittämistä osaksi rakennuslupaa. Hiilijalanjälkilaskelma sisältäisi sekä rakennusmateriaalit että energiankäytöstä aiheutuvat päästöt. Energialaskenta on alalla hyvin tuttua, mutta materiaalien hiilijalanjälkilaskenta lisääntyisi ilmastoselvityksen myötä merkittävästi.

 

Materiaalipäästöjen eli tuotesidonnaisten päästöjen laskenta on teoriassa melko yksinkertaista. Eri rakenneosille ja materiaaleille on saatavilla hiilijalanjälkikertoimet, joista nähdään, kuinka paljon päästöjä materiaalin kulutuksesta seuraa esimerkiksi materiaalikiloa tai juoksumetriä kohti. Näin määräluettelon jokaista riviä kohti etsitään sopiva kerroin. Kun vielä selvitetään, montako kertaa elinkaaren aikana rakennusosa pitää vaihtaa, on laskelma valmis.

Käytännössä laskenta on kuitenkin virheherkkää. EPD:t eli ympäristöselosteet kertovat kunkin tuotteen ympäristövaikutukset, koko elinkaaren ajalta. Ympäristöselosteet ovat kuitenkin vapaaehtoisia, joten kaikista tuotteista ei dataa ole saatavilla. Pulaa on sekä selosteista että niiden laatijoista. Jos ei EPD:tä ole saatavilla, tietoa haetaan silloin kaikille avoimesta ja maksuttomasta rakentamisen päästötietokannasta (co2data.fi). Palvelusta saa Suomessa käytössä olevien rakennustuotteiden keskimääräisiä päästötietoja.

Kiinteistö- ja rakennusalan muutoksen vauhdittamisessa rakennuttajilla on konkreettinen ja näkyvä vaikutusvalta. Suosimalla vähähiilisiä tuotteita ja ratkaisuja, rakennuttajat lisäävät niiden kysyntää ja kannustavat materiaalitoimittajia kehittämään yhä parempia ratkaisuja.

Keskeisintä on laatia tavoitteet hanketasolla

Vähähiilisten materiaalien suosimisen lisäksi rakentamista on ohjattava jo hankesuunnitteluvaiheesta alkaen asiantuntijan laatiman hiilijalanjälkilaskennan perusteella. Ohjausprosessissa voi ottaa mallia kustannusohjauksesta, joka tarkentuu aina suunnitelmien edetessä.

Jokaisen rakennushankkeen hiilijalanjälkeen vaikuttavat hankekohtaiset tekijät kuten perustusolosuhteet, haluttu toiminnallisuus, runkoratkaisut ja käytettävissä olevat uusiutuvan energian tuotantovaihtoehdot. Siksi jokaisen hankkeen hiilijalanjälkitavoite kannattaa asettaa hankekohtaisesti.

Hankekohtaisen hiilijalanjälkisäästön määrittäminen:

•    Laske hankekohtainen hiilijalanjäljen vertailuarvo eli vastaavan rakennushankkeen toteuttaminen tavanomaisella, määräysten mukaisella rakentamistavalla.
                 - Uudisrakentamisessa arvio tehdään vastaavan rakennusmassan perusteella.
                 - Korjausrakentamisessa arvio tehdään nykyisen energiakulutuksen, korjausasteen ja -laajuuden perusteella.
•    Arvioi hankkeessa toteutettavissa olevat hiilijalanjälkisäästötoimenpiteet
•    Määritä hiilijalanjäljen säästöprosentti vertaamalla säästöjä hankekohtaiseen vertailuarvoon.

Kiinteistö- ja rakennusala on monin tavoin osoittanut olevansa valmis muuttamaan toimintatapojaan kestäväksi ja vastaamaan Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Alan on kuitenkin tehtävä muutoksia nopeasti, faktoihin perustuen ja tiedostettuja valintoja tehden.

Green Building Council Finlandin ”Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma” tarjoaa kaikenkokoisille toimijoille suuntaviivat oman toiminnan kehittämiselle. Selkeisiin toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, aihealueittain, aikajanalle asetettuna. Tutustu toimintaohjelmaan osoitteessa figbc.fi/buildinglife ja luokaa tekin oman toimintanne hiilineutraaliustiekartta nyt.

Green Building Council Finland

Lauri Tähtinen