Kuten Suomen suurten kaupunkien, myös Göteborgin väestö kasvaa tällä hetkellä nopeasti. Vaikka kaupunkiin nousee uusia asuinalueita, kuten urbaani Kvillebäcken ja keskustan jatkeeksi Frihamnenin kaupunginosa, asuntojen kysyntä on yhä kovaa. Göteborgissa on siksi kokeiltu niin väliaikaisia kuin pysyvämpiäkin tapoja nopeuttaa asuntojen syntyä.

Frihamnenissa asuntopulaan on puututtu väliaikaisvuokraamalla jo asemakaavoitetulta alueelta pidemmällä sijaitsevaa maata 15 vuodeksi asumiseen. Ajatuksena on rakentaa asuntoja opiskelijoille, yritysten työntekijöille sekä kunnan väliaikaistarpeisiin sen sijaan, että alue vuokrattaisiin teollisuus tai yritystoiminnalle samalle ajalle.  

Kaupungin omistama kehittämisyhtiö  investoi infraan, jonka rakennuttajat käytännössä maksavat maavuokrana. Ajatuksena on, että Frihamnenin jo olemassa olevat ja kehittyvät alueet saavat lisäasukkaiden kautta lisää käyttäjiä palveluilleen ja samalla vielä suunnitteilla olevalle alueelle saadaan kuhinaa. Asunnot rakennetaan tilapäisellä rakennusluvalla, joka on voimassa korkeintaan 15 vuotta.  Asunnoissa saa asua korkeintaan 5 vuotta.

Pidempiaikaisempia ratkaisuja on haettu BoStad 2020-projetin kautta. Rakennuttajat ovat toimineet projektin aloitteentekijöinä ja luvanneet politiikoille 7000 uutta täydennysrakennettua asuntoa vuoteen 2021 mennessä nopeamman ja joustavamman kaavoitus-ja rakentamisprosessin turvin.

Niinpä Göteborgiin perustettiin BoStad 2020-projekti, jonka turvin kaavoitus ja rakentaminen tapahtuvat osittain lomittain. Kun normaali kaavoitus- ja rakentamisprosessi kestää noin 33 kuukautta, BoStad-projektissa prosessin kesto on lyhentynyt yli vuodella, noin18 kuukauteen.

Vahvuutena pidetään erityisesti BoStad 2021-projektiorganisaatiota, jossa on luovuttu ammatillisista siiloista. Kaikki projektiin liittyvät virkamiehet työskentelevät samoissa tiloissa läheisessä yhteistyössä rakennuttajien kanssa.

Prosessin nopeuttamiseksi asukasyhteistyötä on aikaistettu ja lisätty. Asukkaita on aktivoitu työpaijoissa ja heitä on myös haastateltu. Näin on haluttu välttää myöhempiä valituksia. Niiltä ei ole kuitenkaan kokonaan vältytty, vaan osa täydennysrakentamistonteista on edelleen rakentamatta.

Göteborgin kaupunki pitää projektia onnistuneena, vaikka tavoitteeseen, eli 7000 uuteen asuntoon ei ihan päästä.  Puolet uusista asunnoista on yksityisiä vuokra-asuntoja, joita haetaan asettumalla vuokra-asuntojonoon ja puolet omistusasuntoja. Jos asunnot eivät mene kaupaksi niistä tehdään opiskelija-asuntoja. Tästä ei kuitenkaan vielä ole merkkejä.

Entä ovatko asunnot kohtuuhintaisia? Eivät ole, vaan niistä on tullut markkinahintaisia. Ruotsalaistutkijat ovatkin korostaneet, että vaikka Tukholmassa on tarjolla enemmän asuntoja kuin aikaisemmin, ne eivät ole kaikkien ulottuvilla. Toisin sanoen: ongelmana ei ole asuntojen puute vaan kohtuuhintaisten asuntojen puute.

Projektista lisää täällä: http://bostad2021.se/om-bostad2021/

13 myyttiä asuntokysymykseen liittyen: http://dokument.org/product/13-myter-om-bostadsbristen/

Johanna Lilius
Tutkijatohtori
Arkkitehtuurin laitos, Aalto Yliopisto