06.05.2019
”Haluaisimme muuttaa, mutta emme pysty” – tuore tutkimus asumisloukun kokemuksesta

Muuttoaikeita ja muuttoliikettä on tutkittu valtavasti. Sen sijaan tilannetta, jota voidaan nimittää vaikkapa asumisloukuksi, on tutkittu hämmästyttävän vähän.  

Teemu Kemppainen kertoo blogissa asumisloukun kokemuksiin liittyvistä tutkimustuloksista.

Tarkoitan asumisloukulla sellaista tilannetta, jossa nykyinen asunto tai asuinalue ei vastaa kotitalouden asumistarpeita mutta samaan aikaan muuttamisen mahdollisuudet koetaan heikoiksi.  Esimerkiksi lapsen syntymä saa kotitalouden usein harkitsemaan muuttoa isompaan asuntoon, mutta jos taloustilanne on tiukka, voi syntyä kokemus asumisloukkuun jäämisestä. 

Asumisloukkua käsittelevä aiempi tutkimuskirjallisuus on vähäistä, mutta se viittaa loukkukokemuksen terveyttä kuormittavaan luonteeseen. Pitkittynyt asumisloukussa oleminen haittaa arkea ja aiheuttaa stressiä. Aiempi tutkimus onkin osoittanut pitkittyneen stressin olevan terveydelle haitallinen riskitekijä.

Tällä tavoin asumisloukku eroaakin asumiseen liittyvästä haaveilusta. Vaikka suuri osa meistä uskoakseni joskus haaveilee asumisesta (vieläkin) paremmassa asunnossa tai ympäristössä, kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesti asumisloukusta, jos tilanne ei todella haittaa arkista hyvinvointia. 

Tutkimme tuoreessa tutkimuksessamme asumisloukun kokemusta suomalaisille lähiöasukkaille suunnatun kyselyn ja asuinalueita koskevan rekisteriaineiston avulla (Kemppainen ym. 2019). 
 

Päätuloksemme olivat seuraavat:

•    Yhteensä noin 35 prosenttia tutkimuksen kohdeväestöstä kokee olevansa asumisloukussa. Joka viides haluaisi muuttaa toiselle alueelle, mutta kokee ettei siihen ole mahdollisuutta. Noin viisitoista prosenttia taas haluaisi vaihtaa asuntoa saman alueen sisällä, mutta kokee olevansa loukussa asunnossaan. 

Noin 35 % tutkimuksen kohdeväestöstä kokee olevansa asumisloukussa. Joka viides haluaisi muuttaa toiselle alueelle. Noin 15 % haluaisi vaihtaa asuntoa saman alueen sisällä.
•    Asumisloukku on yhteydessä heikkoon koettuun terveyteen. Kyse voi olla stressistä mutta myös valikoitumisesta.
 

•    Asumisloukku selittää osan asuinalueiden välisistä terveyseroista. Huono-osaisilla alueilla asumiseen liittyvä negatiivinen terveysvaikutus voi siten johtua osittain siitä, että näillä alueilla ollaan suhteellisen yleisesti loukussa.

 

Asuinalueiden ei-toivottu eriytyminen eli segregaatio on herättänyt keskustelua Suomessakin jo pitkään. Eräs huolenaihe liittyy niin kutsuttuihin naapurustovaikutuksiin. Kyse on tilanteesta, jossa jokin naapuruston piirre aiheuttaa asukkaille keskimääräisesti, heidän omasta sosiaalisesta tilanteestaan riippumatta, erilaisia haitallisia seurauksia.  Esimerkiksi vahvasti huono-osainen väestörakenne voi liittyä sosiaalisten häiriöiden yleisyyteen ja koettuun turvattomuuteen, mikä taas tuottaa stressiä ja pahimmillaan heikentää terveystilannetta. 

Naapurustojen väliset terveyserot voivatkin osaltaan olla naapurustovaikutuksien seurausta. Asumisloukun käsite tuo uuden näkökulman näihin terveyseroihin ja avaa näin tärkeän näkökulman segregaation seurauksista ja niiden hallinnasta käytävään keskusteluun. Parhaillaan selvitämme tarkemmin asumisloukun taustatekijöitä, minkä tuloksena saamme tietää, ketkä ovat loukussa ja missä ollaan loukussa.


Teemu Kemppainen
Tutkijatohtori, Kaupunkitutkimusinstituutti, Helsingin yliopisto
 

Tutkimuksen rahoittajat
Aineistonkeruuta rahoitti Suomen Akatemia (PREFARE 2012-2015). TK:n työpanosta rahoittivat Helsingin kaupunki, Turun kaupunkitutkimusohjelma/Länsi-Suomen yleishyödyllinen asuntosäätiö sekä Koneen säätiö. 

Tutkimuksen viitetiedot
Kemppainen T., Elovainio M., Kortteinen M. & Vaattovaara M. 2019. Involuntary staying and self-rated health: A multilevel study on housing, health and neighbourhood effects. Urban Studies, March 27, 2019 https://doi.org/10.1177/0042098019827521