13.05.2020
Suomessa ymmärretään soutaa samaan suuntaan

Vuokralaiset ry tekee tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa. Yhteistyö on tärkeää, jotta tunnistetaan asiat, joita pitää ajaa yhdessä EU:ssa eteenpäin. Yhteistyö helpottaa myös näkemään selvemmin oman maan kansalliset tarpeet.

Vuokralaiset VKL ry:n Anne Viita pohtii vuokralais- ja vuokranantajatahojen sujuvan yhteistyön merkitystä A-Kruunun blogissa.

Ikävä kyllä monissa, erityisesti Itä- ja Etelä-Euroopan maissa vuokra-asumisen asiat kytkeytyvät usein jopa ihmisoikeuskysymyksiin. Sen sijaan Pohjoismaissa vuokralaisten oikeudet ovat lailla tunnustetut ja laadukas asuminen ymmärretään kuuluvan kaikille asumismuodosta riippumatta.

Korona-aika on jopa korostanut eroavaisuuksia. Yhteiskunta pitää Pohjoismaissa vahvemmin huolta ihmisistä. Asumistukijärjestelmän avulla osan vuokrasta saa aina maksettua, eikä asukasta voi irtisanoa asunnosta kevyin perustein. Näiden puuttuvien tukijärjestelmien ja lakien vuoksi osassa Euroopan maista ollaan nyt isojen ongelmien edessä ja siitä kärsivät sekä asukkaat että valtiot.

Yhdessä asiassa Suomi kuitenkin poikkeaa merkittävästi kaikista muista Euroopan maista, myös Pohjoismaista. Suomessa vuokralais- ja vuokranantajatahot tekevät sujuvaa yhteistyötä.

Hyvä esimerkki erinomaisesta yhteistyöstä on jo 15 vuotta sitten julkaistu Hyvä vuokratapa –ohjeisto. Sen tekemiseen on osallistunut laaja-alaisesti alan toimijoita. Olen itse toiminut jo yli 30 vuotta Vuokralaiset ry:ssä ja voin todeta, että tuon ohjeistuksen aikaansaaminen on helpottanut neuvontatoimintaamme merkittävästi.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä samassa veneessä olemisesta voitanee pitää sitäkin, että myös vuokranantajat soittavat neuvontapuhelimeemme kysyäkseen lainopillisia neuvoja. Ja me luonnollisesti neuvomme tasapuolisesti samoilla periaatteilla kuin asukkaitakin.

Kerromme myös asukkaille ikävät tosiasiat tarvittaessa. Tuntemalla ja ymmärtämällä myös vuokranantajan oikeudet olemme pystyneet omalta osaltamme lisäämään ymmärrystä, että vuokra-asuminen kehittyy vain, jos soudamme kaikki samaan suuntaan.

Myös vuokranantajia ymmärtävä ajattelutapa kuitenkin kummastuttaa eurooppalaisia sisarjärjestöjämme. Jopa naapurimaassamme Ruotsissa tilanne on toisenlainen.

Olen saanut moneen kertaan selitellä suomalaisten tapaa toimia yhdessä ja todeta, että yhteistyö ei mitenkään heikennä mahdollisuuksiamme tuoda vuokralaisten tärkeinä pitämiä asioita esiin. Uskoisin, että tilanne on juuri päinvastoin. Meillä Suomessa vuokra-asuminen on laadukasta ja arvostettua mielestäni juuri siksi, että tuota yhteistyötä on tehty jo pitkään.

ARA-asuntojen omakustannusperiaate on sekin osaltaan vaikuttanut yhteistyön kehittymiseen. Asukkaita ja vuokranantajia yhdistävä etu on, että asuminen sujuu siten, että kustannukset pysyvät kurissa ja asunnot haluttuina.

Toivon tilanteen myös jatkuvan tämänkaltaisena. Joudun kuitenkin myös toteamaan, että tehtävämme vuokralaisten edunvalvojana ei ole mihinkään hävinnyt.

Uudet asukas- ja vuokranantajasukupolvet tarvitsevat neuvontaa ja opastusta. Asumisen asiat oikeuksineen ja velvoitteineen eivät suinkaan ole äidinmaidossa imettyjä taitoja.

Alalle on tullut myös ulkomaisia toimijoita, joiden totutut tavat poikkeavat suomalaisista. Korona-aikana neuvontaa tarvitaan myös asumiskustannuksista selviytymiseen. Tämä kevät no tuonut selkeästi esiin, kuinka veitsenterällä ihmisten talous on nimenomaan asumisen kalleuden takia.

Asumisen hinta ja kohtuuhintaisten asuntojen puute tuntuukin olevan ikuinen ongelma, jonka esiin nostamiseksi teemme jatkuvasti töitä. Olemme muistuttamassa siitä, että suomalainen tapa rakentaa monipuolista asuntokantaa asuinalueille ehkäisee tehokkaasti segregaatiota ja kyllä, myös pienituloisilla tulee olla oikeus asua ns. hyvillä asuinalueilla.

Pidämme ARA-tuotannon puolia muun muassa siksi, että eurooppalaisen tutkimuksen mukaan niissä maissa, joissa valtio tukee asumista, asunnottomuus on kaikkien vähäisintä. Näin on esimerkiksi Suomessa.

Muistuttelemme säännöllisesti myös asumisen laadun ja väljyyden merkityksestä. Jos jotain hyvää voi seurata korona-ajasta, niin toivon mukaan nyt ymmärretään asumisväljyyden merkitys. Eristysaika on osoittanut, kuinka hankalaa elämä saattaa olla kovin pienessä asunnossa, varsinkin kun talojen yhteistilatkin ovat suljettuina.

Tekemistä siis riittää, mutta kuten sanottua, onneksi Suomessa ymmärretään jo melko laajasti, että asukkaan hyvinvointi lisää myös vuokranantajan hyvinvointia. Samassa veneessä kun ollaan.

Anne Viita
Toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry