11.05.2017
Talotekniikka luo mahdollisuuksia asumisen laadun ja energiatehokkuuden parantamiseksi

Talotekniikan keskeisenä tavoitteena on ylläpitää miellyttävä asumisolosuhteita ja helpottaa asumisen arkea.  Se koostuu eri osa-alueista: ilmanvaihdosta, vesi- viemärijärjestelmistä, sähköverkosta, valaistuksesta, antenni- ja tietoliikenneverkoista ja rakennusautomaatiosta. Kaikkia edellä mainittuja osa-alueita on jo suunniteltu ja toteutettu kauan aikaa osana asuintalojen rakentamista.

Petri

Huomionarvoista on, että rakentaminen ja siihen liittyvät määräykset ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin ehkä aiemman historiansa aikana yhteensä ja seuraavatkin rakentamismääräysmuutokset ovat jo lähes valmiina voimaansaatettaviksi.

Rakentamismääräysmuutosten keskeinen tavoite on varmistaa aiempaa energiatehokkaampaa rakentamista. Näiden nopeahkosti tapahtuneiden muutosten seurauksena näen, että talotekniikan eri osa-alueiden kehittymiselle on edelleen mahdollisuuksia ja tarvettakin.

Lämmitysjärjestelmät – tehtävänään tuottaa oikea määrä lisälämpöä kuhunkin huonetilaan jotta huoneessa olisi haluttu lämpötila. Käytin tarkoituksella sanaa ”lisälämpö”, koska merkittävän osa uuden asunnon tarvitsemasta lämmitysenergiasta saadaan kodin sähkölaitteista ja ihmisistä itsestään.

Lämmitysenergiantarpeen pienentyminen onkin yksi merkittävimpiä muutoksia joita em. rakentamisen muutokset ovat aikaansaaneet. Tämä on tietenkin hyvää kehitystä ympäristömme näkökulmasta, lämmitysjärjestelmiltä tämä edellyttää kuitenkin aiempaa tarkempaa toimintaa.

Tavanomaisesti lämmitys toteutetaan asunnoissa ”pattereilla” ns. kuivissa tiloissa ja lattialämmityksellä kylpyhuoneessa ja mahdollisessa saunassa. Pattereissa on kussakin oma termostaattinsa, jonka tehtävänä on katkaista lämmitys patterista, kun haluttu lämpötila on saavutettu. Haasteena patterilämmityksessä on kuitenkin runkopatterien tarpeeton lämmittäminen. Pattereissa kiertää aina lämmin vesi.

Lattialämmitys pesuhuoneissa on oiva vaihtoehto mukavuuden kannalta, tuntuuhan lämmin lattia miellyttävältä paljaan jalan alla sekä lattia myös kuivuu nopeammin. Lattian lämpötilaa ei kuitenkaan kannata pitää tarpeettoman korkeana, koska se voi aiheuttaa ylilämpöongelmia koko asuntoon. Joka tapauksessa pesuhuoneen lattiassa on korkeampi lämpötila verrattuna muuhun asuntoon, tämän johdosta pesuhuoneen ovi kannattaa pitää suljettuna.

Osaan asunnoista rakennetaan lattialämmitys myös kuiviin tiloihin, minkä on esteettinen ratkaisu, koska mitään lämmittimiä ei ole näkyvillä. Haasteena lattialämmityksessä on sen ”hitaus” johtuen muita lämmitysmuotoja suuremmasta varaavasta massasta. Tämän seurauksena lattialämmitys on joskus jäljessä, erityisesti tilanteissa joissa ulkolämpötila vaihtelee vuorokaudenajan mukaan nopeasti kuten kevättalvella.

Uudenlainen rakentaminen ja sen mukanaan tuoma pienempi lämmitysenergiantarve tuo mahdollisuuden, jossa ”perinteiset” lämmitysmuodot korvattaisiin kuivissa tiloissa ilmalämmityksellä. Sen etuina on lämmönsäädön nopeus, koska lämpöä varaavaa massaa ei olisi.

Ilmanvaihtojärjestelmä -  tehtävänään varmistaa raikas sisäilma asunnossa.

Nykyisenkaltaisia ”tulo-poisto” –ilmanvaihtojärjestelmiä, jossa poistoilmasta siirretään lämpöä tuloilmaan alettiin rakentaa 90-luvulla, joten ilmanvaihtojärjestelmät ovat varsin nuori talotekniikan osa-alue. Ilmanvaihtokoneet ovat kuitenkin kehittyneet merkittävästi, eivätkä vähiten lämmöntalteenoton hyötysuhteen osalta.

Ilmanvaihdolla on kuitenkin edelleen merkitystä energiatehokkuusmielessä. Yhtäältä ilmaa, joka puhalletaan sisään asuntoihin, tulee lisälämmittää kylmimmillä keleillä ja toisaalta puhaltimet kuluttavat sähköä. Tämän johdosta on energiatehokasta vaihtaa ilmaa vain tarvittava määrä, jotta olosuhteet säilyvät hyvinä. Huomionarvoista on kuitenkin että ilmanvaihtojärjestelmä tulee olla aina toiminnassa ja tietenkin oikein huollettuna.

Rakennukset ovat aiempaa tiiviimpiä ja se asettaa erityisiä haasteita ilmanvaihdon toiminnalle ja erityisesti sen tasapainolle erilaisissa ilmanvaihtotilanteissa kuten liesikuvun tehostusta käytettäessä. Tämä edellyttää ilmanvaihdon osalta aiempaa tarkempaa suunnittelua ja mahdollisesti älykästä huoneistokohtaista ilmamäärien ohjausta.

Tulevaisuudessa ilmanvaihtojärjestelmät saattavat olla kokonaan automaattisesti säätyviä. Säätö perustuu teknologiaan, jossa anturit mittaavat hiilidioksidi- ja kosteuspitoisuuksia joiden perusteella säädettään ilmanvaihdon määrää. Tällöin voidaan puhua jo aidosti tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta, joka takaa hyvät sisäilmaolosuhteen minimi energiankulutuksella. Tähän löytyy jo teknologiaa ja ainakin pientaloissa tehtyjä toteutuksiakin.

Vedenkulutus ja erityisesti lämpimän veden kulutus edustaa nykyisissä asuinkiinteistöissä noin 40% osuutta koko energiankulutuksesta, joten vedenkulutukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Rakentamismääräyksien mukaan uudet asunnot tulee varustaa vesimittareilla sekä lämpimän- että kylmän veden osalta, taloyhtiön harkittavaksi on jätetty veloitetaanko asukkaita kulutus- vai henkilömääräperusteisesti.

Tilastollisesti on osoitettavissa, että keskimääräinen kulutus per asukas, on huomattavasti pienempää, mikäli käyttövesi laskutetaan kulutusperusteisesti, joten voidaan ajatella että se olisi suositeltava toimintatapa.

Edellä mainitun lisäksi reaaliaikainen oman asunnon vedenkulutustietojen tuominen asukkaiden tietoisuuteen kannustaa veden kulutuksen kohtuullistamiseen. Kulutustiedot saadaan nykytekniikalla näkyviin erilaisiin henkilökohtaisiin mobiililaitteisiin tai haluttaessa asunnon omaan kiinteään käyttölaitteeseen.

Valaistus- LED-valaisimet ovat kehittyneet viimeisien vuosien aikana voimakkaasti ja siitä on tullut jo tavallaan vakioratkaisu nykyrakentamisessa.

LED-tekniikka antaa uusia mahdollisuuksia toteuttaa valaistusta. Koska itse valoelementit ovat varsin pieniä, tulemme näkemään vielä jatkossakin uudenlaisia valaistusratkaisuja asuinkiinteistöissä.

Tarpeenmukainen valaistuksenohjaus on myös järkevää elinkaarikustannusten kannalta, tätä voidaan toteuttaa erilaisilla liiketunnistin- hämäräkytkin-, aikaohjelma ratkaisuilla. Asukkailla itselläänkin on tietenkin merkittävä rooli valojen tarpeenmukaisessa käytössä.

Tietoliikenne- Viestintävirasto on määritellyt asuinkiinteistöjen yleiskaapelointi- ja antenniverkkojen toteutustavan ja suorituskyvyn.

Nykyisien määräysten mukaan rakennetut verkot koostuvat kupari- ja kuituteknologiasta ja ovat varsin suorituskykyisiä. Verkkojen suorituskyvystä on tänä päivänä käytössä vain murto-osa ja näen että verkot palvelevat käyttäjiään pitkälle tulevaisuuteen, kuten on tarkoituskin.

Rakennusautomaatio- on tavallaan ”kiinteistön-aivot”, sillä on merkittävä rooli kiinteistön olosuhteiden- ja energianhallinnassa. Sen toiminta perustuu erilaisten antureiden keräämään tietoon joiden perusteella suoritetaan erilaisia toimenpiteitä kuten: puhaltimen kierrosnopeuden muutos, lämmitysverkoston lämpötilan muutos, ulkovalojen sytyttäminen hämärän laskeutuessa jne.

Rakennusautomaatio oikein toteutettuna antaa myös mahdollisuuden talotekniikan ”etävalvontaan” jossa kustannustehokkaasti varmistetaan järjestelmien toimintaa ja reagoidaan nopeasti vikatilanteissa.

Ylläpito- Tämän päivän ja tulevaisuudenkin asuinkiinteistöt sisältävät huomattavan määrän tekniikkaa. Aivan kuten autotkin, kiinteistö tarvitsee asianmukaista huoltoa toimiakseen oikein.

Petri Lehtinen
Yksikönjohtaja
Caverion Suomi Oy
Asunto-, alue- ja automaatioratkaisut