Here, experts from different fields share their ideas about housing and construction, housing innovations, and wood construction. The articles on this page represent the views of their respective authors and do not necessarily reflect A-Kruunu’s positions on each issue.
Subscribe to our blog posts
Rakennusteollisuus RT:n koostama ja lokakuussa 2023 julkaisema rakennusalan biodiversiteettitiekartta 2030 kuvaa niin rakennusalan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen kuin esittelee keinoja, joilla ala voi osallistua luontokadon pysäyttämiseen. Tavoite on, että rakennusala osallistuu luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen, jotta vuoteen 2030 mennessä luonto on näkyvästi ja mitattavasti elpymässä.
Muutama vuosi sitten Väestöliiton emeritusprofessori Osmo Kontula pohti A-Kruunulle kirjoittamassa blogissaan, millaisia yhteyksiä asumisen tukemisella ja Suomen putoavalla syntyvyydellä on. Kontula epäili, että kohtuuhintaisten perheasuntojen puute selittää osaltaan syntyvyyden laskua: kun erityisesti nuorilla ei ole varaa vaihtaa isompaan asuntoon, lapset eivät – kirjaimellisesti – mahdu heidän elämiinsä.
Suomalaiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä asumiseensa. Asteikolla 1–10 suomalaiset antavat asunnolleen ja asuinympäristölleen keskimäärin arvosanan 8,3. Suuria eroja talotyyppien ja erilaisten asuinympäristöjen välillä ei ole.
Helsingin seutu on maamme ainoa metropoli. Yli puolentoista miljoonan asukkaan seutu on monella tavoin maamme talouden veturi. Palveluvaltaisen metropolialueen toimivuuden edellytys on kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus ja sujuva joukkoliikenne. Seudun tuhannet avoimet työpaikat täyttyisivät paremmin, jos voisimme tarjota seudun töihin tuleville kohtuuhintaisia asuntoja. Valtion tukemia asuntoja ei tarvita ainoastaan kaikkein huono-osaisimmille, vaan niitä tarvitsevat myös seudun yksityisen ja julkisen palvelun tehtäviin saapuvat työntekijät.
Kuntien rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on perustavanlaatuisessa muutoksessa. Järjestämisvastuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista siirtyi tämän vuoden alussa hyvinvointialueille. Tämän eräs seuraus oli se, että kuntakonsernien suhteellinen painoarvo asuntoyhteisöt mukaan lukien kasvoi merkittävästi.
Valtion tukemalla asuntotuotannolla on Vantaalle suuri merkitys niin vantaalaisen hyvinvoinnin ja työvoiman varmistamisen kuin rakentamisen ja monipuolisten asuinalueiden kehittymisen kannalta.
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on toiminut 10 vuotta. Järjestö perustettiin virallisesti 29.8.2013 Helsingissä nimellä Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry (KOVA). KOVAn perustivat aikanaan 9 suurimman kaupungin omistamat vuokrataloyhtiöt.
A-Kruunun hiilineutraaliustavoite saavutettiin vuonna 2022 jo lähes 90-prosenttisesti vihreän energian hankinnan ansiosta. Tämä yhdistettynä uuteen, energiatehokkaaseen kiinteistökantaan tarkoittaa sitä, että arvoketjussa tapahtuvien kasvihuonekaasupäästöjen merkitys korostuu. Puurakentaminen on yksi vaikuttavimmista toimenpiteistämme rakennuttamisen päästöjen vähentämisessä.
A-Kruunun hallituksen jäsenen rooli on keskeinen asukkaiden etujen valvonnassa ja yhtiön päätöksenteossa. On ensiarvoisen tärkeää, että asukkaiden näkökulmia tuodaan esiin hallituksen työskentelyssä. Perustelen tässä kirjoituksessa syitä siihen, miksi asukkaiden edustus yhtiön hallituksessa on tarpeellista ja mitkä ovat niitä asioita, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota hallituksen toiminnassa.
Suomen taloudessa on laskusuhdanteesta huolimatta rauhallista. Asuntorakentaminen sen sijaan on poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Tarve uusille asunnoille säilyy heikosta suhdanteesta ja viime vuosien hyvästä asuntorakentamisen tasosta huolimatta. Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä riittävän asuntotuotannon ja talouskasvun varmistamiseksi lähivuosille. Hyväksi todettuja keinoja löytyy.
Rauhallinen sekä turvallinen asuntoyhteisö on kaikkien asukkaiden oikeus, ja kotirauha kuuluu kaikille. Ajatus tuntuu itsestään selvälle ja niin sen pitäisi ollakin. Koti on paikka, jossa haluamme rentoutua ja rauhoittua. Aina tämä toive ei toteudu, ja silloin kohdataan ongelma.
Talojemme asukastoimikuntien puheenjohtajat kutsutaan koolle kerran vuodessa asukashallintomallimme mukaan. Olemme aiemmin täyttäneet tilaisuuden yhtiön ajankohtaisilla kuulumisilla talousasioista korjaustoimintaan ja muihin asioihin, jotka olemme pitäneet tärkeänä kertoa asukkaille.
Onko Suomessa jo liian vähän asunnottomia ihmisiä? Näin voisi äkkinäisempi ajatella siitä hiljaisuudesta, mikä teeman ympärillä on hallitusneuvottelujen aikana vallinnut. Onko siis asunnottomuuden pitkään jatkunut vähentyminen johtanut tilanteeseen, jossa asunnottomuudesta on tullut niin pieni ongelma, että se jää isompien murheiden varjoon.
Suomen talous vajosi tekniseen taantumaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kasvunäkymät vuodelle 2023 ovat hieman kohentuneet energian saannin ja hintojen laskun myötä.
Vaikka asumismenot ovat julkisuudessa puhuttaneet runsaasti, asuntopolitiikka ei ole tänä(kään) keväänä noussut isoksi vaaliteemaksi. Kurkistin kannatusmittausten kolmen suosituimman puolueen, Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten, näkemyksiin asumisen kohtuuhintaisuuden edistämisestä. Kaikilla puolueilla on jotain sanottavaa asumisesta, mutta asuntopolitiikka jää eduskuntavaaliohjelmissa talouskasvun edistämistä tukevaan rooliin.
Uusien asuntojen tilallinen laatu puhuttaa mediassa. Suunnittelijoiden ja tutkijoiden rinnalla ääneen ovat päässeet kokemusasiantuntijat, asukkaat. Kolmion tupakeittiöön ei sovi kolmenistuttavaa sohvaa, asunnosta ei löydy luontevaa paikkaa ruokapöydälle, ja sängyn kiertäminen onnistuu vain olohuoneen kautta kahden liukuoven taktiikalla. Kukapa olisi uskonut, että asuttavuus nousisi asunnon myyntivaltiksi 2020-luvulla?
Kun mietin evästyksiä hallitusohjelmaan asumisen osalta mieleeni tuli vanha sanonta, onko uusi keino aina parempi kuin pussillinen vanhoja, jo hyväksi koettuja. Asumisessa on monia hitaasti muuttuvia elementtejä. Uustuotanto on vain pari prosenttia asuntokannasta. Monet tukimuodot ovat pitkään käytössä olleita, niitä on myös kehitettävä pitkäjänteisesti.
Sana asumistuki luo erilaisia mielikuvia. Käsitteenä asumistuki ei ole yksiselitteinen vaan kätkee sisälleen erilaisia asumisen tukimuotoja. Useimmiten asumistuki -sanaa käytetään synonyymina yleiselle asumistuelle. Yleinen asumistuki on kuitenkin vain yksi asumisen tukemisen muoto.
Napoleonin mukaan ”perustuslain pitää olla lyhyt, mutta epäselvä”. Mahtaisiko vastaava periaate olla käypä ohje myös tulevan hallituksen ohjelman tekijöille.
EU-taksonomian tavoitteena on edistää sellaisten käytännöllisten ja kunnianhimoisten kriteerien kehittämistä. Tavoitteena on edistää rakentamisen kestävyyttä mm. ilmastopäästöjen vähentämisen, energiatehokkuuden parantamisen ja kiertotalouden edistämisen myötä sekä ohjata rahoitusta tukemaan vihreää siirtymää. Luokitusjärjestelmänä EU-taksonomia tulee mitä todennäköisimmin vaikuttamaan rakennusyritysten rahoitukseen ja rahoituksen saatavuuteen.
A-Kruunun yhtenä erityistehtävänä on asumisen innovaatioiden edistäminen. Toteutamme sitä monin tavoin, mutta ennen kaikkea uusien asuinyhteisöjen suunnittelussa. Hyvänä alustana kehityshankkeille on ollut Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelma, jonka puitteissa olemme saaneet toteutettavaksi useampiakin hankkeita.