06.10.2016
Kaupungistuminen – haaste ja mahdollisuus

YK:n asumisen ja kestävän kaupunkikehityksen HABITAT III konferenssi pidetään lokakuussa Quitossa. Konferenssi pidetään 20 vuoden välein ja se hyväksyy linjauksen kestävän kaupunkikehityksen periaatteista, joita on tarkoitus toteuttaa kaikkialla maailmassa.

Helena

Vuoteen 2050 mennessä maailman kaupunkiväestön määrän arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan, mikä asettaa suuria haasteita kestävälle kaupunkikehitykselle, mutta toisaalta luo myös mahdollisuuksia niin talouskasvuun kuin tasapuoliseen ja kestävään kehitykseen.

Kaupunkien maankäyttö, kaavoitus, liikennejärjestelyt, rakentaminen, asuminen ja energiaratkaisut ovat avainasemassa kestävän kaupunkikehityksen aikaansaamisessa.

Voimakas kaupungistuminen koskee yhtä lailla Suomea. VTT:n Asuntotuotantotarve 2040 –tutkimuksen mukaan 85 - 95 % tulevasta asuntorakentamisen tarpeesta kohdistuisi 14 suurimmalle kaupunkiseudulle.

Mikäli viime vuosien kaupungistumisvauhti jatkuisi, suurimmilla kaupunkiseuduilla pitäisi rakentaa seuraavien 25 vuoden aikana lisää asuntoja peräti noin puolet nykyisin olemassa olevasta asuntokannasta, ja lisäksi tietysti uusien asukkaiden tarvitsema infrastruktuuri.

Jokainen voi mielessään kuvitella kuinka suuresta ”urakasta” on kyse.  Kestävän kaupungistumisen aikaansaaminen ja sen hyödyntäminen kilpailukykytekijänä määrittää myös Oy Suomi Ab:n menestystä.

Kasvavat kaupunkiseudut ovat pitkään olleet Suomessa maankäyttöön, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä asumiseen liittyvien politiikkatoimien keskiössä. Näin on myös jatkossa.

Painopisteenä tässä työssä ovat olleet Valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen aiesopimukset/MAL-sopimukset asuntotarjonnan lisäämiseksi, joita on kehitetty vuosien varrella ja joilla on saavutettu myös tuloksia.

Kesäkuussa tänä vuonna sovituissa MAL-sopimuksissa on asetettu kasvuseutujen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä sovittu niiden seurannasta. Sopimuksiin sisältyy valtion tukea uusien raideyhteyksien, uusien asuinalueiden kunnallistekniikan sekä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. Sopimusten keskeiset määrälliset tavoitteet on asetettu kuntakohtaisesti asuntotonttien kaavoitukselle ja asuntorakentamiselle.

Määrällisten tavoitteiden näkökulmasta uusien MAL-sopimuksien alku näyttää hyvältä, sillä asuntorakentaminen on vahvaa, Helsingin seudulla ehkä jopa vilkkainta koskaan. Tuoreiden tietojen mukaan seudulla aloitettiin lähes 16 000 asunnon rakentaminen kesäkuuhun päättyneenä 12 kuukauden jakson aikana. Siitä on hyvä jatkaa.

Helena Säteri
Ylijohtaja
Ympäristöministeriö