Ryhmävuokrakodissa asuu uudenlainen yhteisöllisyys

A-Kruunu on kehittänyt yhdessä Talli Arkkitehtien kanssa uudenlaisen ryhmävuokrauskonseptin. Ryhmävuokrauksen ideana on se, että samassa asunnossa asuu useita asukkaita, joilla kullakin on oma vuokrasopimus. Ensimmäiset ryhmävuokra-asunnot rakennetaan Helsingin Kruunuvuorenrantaan Haakoninlahden kortteliin. Arviolta vuonna 2021 valmistuvat asunnot suunnitellaan ja rakennetaan palvelemaan nimenomaan ryhmävuokra-asumisen käyttötarkoitusta.

Uuden konseptimme tavoitteena on kehittää tilaratkaisuiltaan sellaisia asuntoja, joissa yhdistyvät yksityinen ja jaettu tila. Näin pystymme tarjoamaan asukkaille yksiön vuokratasoa vastaavalla vuokralla enemmän ja monipuolisempia tiloja. Jaetut asuintilat luovat puitteet sosiaalisten asuinyhteisöiden synnylle, mikä on tärkeä osa konseptia.

Ryhmävuokra-asuminen poikkeaa soluasumisesta siten, että asukkailla on mahdollisuus valita asuinkumppaninsa. Näin yhteisöllisyyden idea pääsee todella oikeuksiinsa.

Soluasunnot mielletään usein opiskelijoiden asumismuodoksi. Ryhmävuokrakoti ei ole vain opiskelijoille, vaan uudenlaisen konseptin mukaiset kodit on tarkoitettu kaikenikäisille ihmisille, niin nuorille kuin vanhemmillekin.


Lue lisää ryhmävuokrauksesta:

A-Kruunun ensimmäinen ryhmävuokrauskohde Helsingin Turumankatu 

Usein kysytyt kysymykset ryhmävuokrauksesta A-Kruunussa 

Arkkitehti Riikka Pylväisen esitys Asumisen innovaatiot -seminaarissa

Ryhmävuokraus-konsepti (Helsingin kaupunki)

Palvelevatko miniasunnot lopulta asukkaiden tarpeita? (A-Kruunun blogi 8.9.2020) 

Ryhmävuokraustalon rakentaminen käynnistyi (A-Kruunun blogi 27.4.2020)  

 

Ryhmävuokra-asuminen: hyötyjä ja kokemuksia

henkilökuva johannasta

 

Johanna Kerovuori on yhteisölliseen asumiseen erikoistunut arkkitehti. Diplomityössään (TTY 2012) hän tutki, miten rakennusalan ammattilainen voi auttaa asukasryhmää perustamaan yhteisöllisen talon tai kyläyhteisön ja valmistuttuaan toteuttaa tätä arkkitehtina ja yrittäjänä.

Kerovuori on asunut koko aikuisikänsä yhteisöllisesti, ensin vuokralla ja sen jälkeen itse perustamissaan ja omistamissaan yhteisöissä. Nyt hän asuu miehensä Lassen ja 3-vuotiaan Nupun kanssa kuudesta perheestä koostuvasta yhteisössä, jossa kaikilla on pieniä lapsia ja yhteinen arvopohja.

Kerovuori perusti Suomen ensimmäisen Mummokommuunin, vanhemmille ihmisille suunnatun kommuunin ja Suomen Suurlähetystö kutsui hänet Pariisiin puhumaan hankkeesta sosiaalisen asumisen seminaariin, jossa osallistujia oli ministeritasolta asti.

Kerovuorta kiinnostaa erilaisten asuinratkaisujen ennakkoluuloton kehittäminen: hän on kehittänyt data-analyysia ja yhteisöllisyyttä tukevaa arkkitehtuuria yhdistävän Vetovoimatalon®. ja asukkaiden ja sijoittajien yhdessä omistaman OSKommuunin.  Jakamalla elämää, ihmiset voivat toteuttaa korkeampaa potentiaaliaan. Tästä esimerkkinä on kristityn kasvua tukeva: Lähempänä taivasta- kommuuni.

Kerovuori on tunnetuin yhteisöllisen asumisen asiantuntija Suomessa ja 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui hänet 30 suomalaisen johtajan ja vaikuttajan joukkoon miettimään tulevaisuutta vuoden 2030 Suomessa.

ryhmäasumisen hyödyt

Yhteisöllisen asumisen edut vastaavat ihmisen kolmeen perustarveluokkaan, joita ovat materiaaliset, sosiaaliset sekä itsensä toteuttamisen perustarpeet. 

Materiaalisia tarpeita ovat turvallinen suoja ja niin välttämättömät kuin ylellisyystavarat. Sosiaalisia tarpeita on läheisyyden tarve, tarve olla arvostettu tai rakastettu ja tarve kokea yhteyttä ja vaan olla joukossa. Itsensä toteuttamisen tarpeita ovat olla erityinen, saada omaa tilaa ja toteuttaa itseään. Ihminen etsii omaa paikkaansa ja haluaa tehdä asioita, joilla on merkitystä.

Sosiaaliset hyödyt – Hyvät tyypit ovat lähellä

Ystävät ovat lähellä. Usein yhteisöajatus lähtee ystäväporukan pöytäkeskusteluista, jossa mietitään, että olisipa mukavaa asua lähempänä. Miksei sitä jakaisi arkeaan rakkaiden ystävien kanssa. Kun asuu lähempänä on mahdollista, että kavereista tulee läheisempiä. Yhdessä vietetty aika ja yhteinen haaste ylläpitää ja kehittää asuinyhteisöä, voi syventää ystävyyssuhteita ihan uudelle tasolle. Alussa tuntemattoman kanssa-asujan kanssa voi oppia tuntemaan nopeasti ja saada elinikäisen ystävän.

Oppii tuntemaan erilaisia ihmisiä. Ihan kaikki jäsenet eivät ole itse valittuja ja porukassa varmasti on ihmisiä, joiden kanssa ei ole paras ystävä. Kuitenkin on hyvä, että oppii toimiaan ja päättämään asioista yhdessä hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Silloin kehittyy ymmärtämään erilaisuuden rikkautta ja sosiaaliset taidot kehittyvät.

Verkostot laajenevat. Muiden asukkaiden ystävistä ja tutuista muodostuu valtavasti aikaisempaa suurempi keveiden sosiaalisten sidosten verkosto.  Sen kautta oppii tuntemaan ihmisiä, jotka tekevät itselle uudenlaisia asioita. Näiden keveiden sidosten kautta löytyy uusia, kiinnostavia mahdollisuuksia, joita elämässä ei vielä ole. Heiltä voi kuulla esimerkiksi mielenkiintoisista tapahtumista, joista itse ei ole kuullut.

Kynnys kutsua ihmisiä kylään on pienempi. Isommat porukat eivät mahdu yksiöön ja kodin pienet sotkut tekevät kynnyksen suuremmaksi kutsua muita kotiin. Yhteistiloissa pidetään sovitusti yllä järjestystä ja sinne on helpompaa kutsua ihmisiä.

Nopea spontaani yhdessäolo on helpompaa. ”Lähdetään lenkille, heti”. ”Ruoka on hellalla, tuletko syömään?” Aikaa ei tarvitse varata etukäteen kalenterista ja siirtymisetkin sujuvat nopeasti. Lähellä asuvien kanssa-asukkaiden kanssa on helpompaa tehdä asioita yhdessä.

Materiaaliset hyödyt – Jakamalla voi saada enemmän

Jaettu neliö on parempi kuin oma. Kun neliöt laitetaan yhteen, pienet tilat muuttuvat avariksi, helppokäyttöisiksi ja houkutteleviksi. Esimerkiksi taloyhtiön sauna takkahuoneineen ja vilvoittelutiloineen kerrostalon katolla hakkaa kaksion hikikomeron. Ryhmävuokrausasunnossa on oman makuuhuoneen lisäksi monella tavalla käytettäviä yhteisiä tiloja.

Jakaminen mahdollistaa paremman laadun. Kun osa tiloista on yhteisiä, niistä maksetaan yhdessä. Tällöin asuminen maksaa vähemmän tai se on laadukkaampaa. 

Yhteisomistus. Jos harvemmin tarvittavia tai kalliimpia laitteita tai tavaroita hankitaan yhdessä, jakaminen mahdollistaa paremman valikoiman ja laadun. 

Lainaaminen mahdollistuu, kun naapurit ovat tuttuja. Ehkä joku lainaa poraa, ompelukonetta tai kajakkia.

Yhteistilaukset Yhteisö voi tilata ruokaa ruokapiiristä tai hävikkipostimyynnistä ja säästää rahaa ja aikaa. Yhteisöön voi kutsua vaikka hierojan matkapöytineen, jolloin hän saa kerralla useampia asiakkaita ja asukkaat saavat palvelun kotiinsa. 

Itsensä toteuttamisen hyödyt – Elämään tulee lisää merkitystä

Taitojen jakaminen helpottuu. Kun ihmiset ovat lähellä, on helppo vaihtaa pieniä palveluksia. ihminen kokee olevansa arvokas, kun pystyy jakamaan omaa osaamistaan – vaikka olisi vain yhden askeleen muita edellä.  Elämän aikana opitut taidot siirtyvät eteenpäin ja niistä on iloa muille.

Aikaa säästyy rutiineista johonkin tärkeämpään. Jakamalla tehtäviä, aikaa säästyy ja sen voi käyttää itse valitsemallaan tavalla. 

Jopa ”hankala tyyppi” on tärkeä. Kaikissa ryhmissä on aina se ärsyttävin tyyppi. Tähän henkilöön voi suhtautua rakentavasti ja ajatella häntä yhteisön kriitikkona, joka huomaa epäkohdat ja mahdolliset sudenkuopat, jolloin ne voidaan korjata tai ainakin epäonnistumisiin voi varautua etukäteen.

Yhdessä voi saada aikaan itseä suurempia asioita ja tavoitella jotain itseä suurempaa päämäärää. Jotkut yhteisöt tavoittelevat joitain suurempaa päämäärää, kuten ekologisuutta, hengellistä tai henkistä kasvua tai yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Pelkästään lähtemällä mukaan uudenlaiseen tavallisten ihmisten yhteisöasumishankkeeseen, tekee suuria asioita muille samassa tilanteessa oleville. Näin voi muuttaa Suomen asumista paremmaksi ja jättää jälkipolville perinnöksi paremman paikan.

”Kirjoita tämä ylös, tämä on ainoa tapa, joka toimii” sanottiin lähes jokaisessa yhteisössä, kun kävin tutustumassa ruotsalaisiin ja tanskalaisiin yhteisöihin.  – Joka yhteisössä systeemi oli erilainen. Systeemin yksityiskohtia ja täydellisyyttä tärkeämpää on, että se on olemassa. 

A-kruunun ryhmävuokrausasuntojen asukkaat saavat muuttaessaan pari omassa yhteisössäni hyväksi todettua työkalua: siivousympyrän ja pikkunakkitaulukon. Tarvittaessa asukkaat voivat muuttaa systeemiä, mutta on hyvä, että heti alkuvaiheessa työt jakaantuvat reilusti ja yhteisössä on viihtyisän siistiä.

Siivousympyrä kiinnitetään jääkaapin oveen. Siinä on haaraniitillä yhteen liitetyt kaksi ympyrää. isommassa on sektoreissa tehtävät ja pienemmässä asukkaiden nimet, molempia tasaluku.  Jokaisella asukkaalla on magneetti, jonka saa siirtää pois nimensä kohdalta, kun homma on tehty. Tehtävät ovat riittävän pieniä, jotta niiden aloittamiseen ei ole suurta kynnystä. Better done than perfect.

Neljän hengen yhteisössä yhden tehtävä on keittiön siivous, yhden yhteisten tilojen imurointi ja yhden vessojen siivous. Yksi tehtävistä on hallinnollinen. Hänen hommansa on tarkastaa, että tehtävät on tehty ja muistuttaa muita tarvittaessa. Viikon päätteeksi hän pyöräyttää ympyrän uuteen asentoon. Ympyrä on kaikkien nähtävissä ja sosiaalinen paine edistää tehtävien tekoa. Yhden vuoron väliin jääminen ei haittaa.

Arkeen kuuluu myös nopeita pikkuaskareita, joita ei voi laittaa siivousympyrään, jotta työ ei kasva liian isoksi. Keittiön puhtaana pysymiseen olennaista on astianpesukoneen nopea tyhjennys, jotta tiskit saa heti laitettua koneeseen. Kierrätysroskat pitää viedä, yhteisissä tiloissa on järjestelyhommia ja tasojen pyyhintää. Pikkunakkitaulukkoon vedetään viiva oman nimen kohdalle, kun tekee yhden muutaman minuutin homman. Yhteisissä kokouksissa paras tekijä palkitaan. Jokainen asukas kirjoittaa lapulle palveluksen, jonka tekee mielellään toiselle. Yhteisön eteen eniten yleensä näkymätöntä työtä tehnyt saa valita mieluisimman palkinnon. Palkinto lunastetaan seuraavaan kokoukseen mennessä. Mukavat palvelukset lujittavat yhteishenkeä ja kokouksessa on ihanaa huomata mitä ihania asioita muut osaavat ja haluavat tarjota toisille.

Vaihtoehtoisesti yhteisö voisi rakentua myös pysyviin vastuualueisiin niin, että jokainen saa tehdä sitä mistä pitää tai missä on hyvä –  tai edes sitä mitä vähiten inhoaa. Itse pidän vessasiivouksen yksinkertaisuudesta ja inhoan meluisaa imurointia. Harvemmin pienessä porukassa mieltymykset menevät tasan. Siisteyskäsitykset voivat poiketa ja toiset asukkaat ovat suurpiirteisempiä.  Kiertävällä systeemillä joka paikkaa tulee puleerattua tasaisesti.

Yhteisö on totta vie muutakin kuin siivoamista. Siivoamisesta riidellään useimmiten ja välillä siivouksen takana on joku muu ristiriita, joka kärjistyy ja tulee esiin konkreettisessa asiassa.  Muuhunkin jakamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Meri Lähteenoksa kertoo kirjassaan Viisas Arki kaupunkikylä Annikin paikallisrahakokeilusta. Siinä jokaiselle asukkaalle jaettiin viisi vanhaa runotapahtuman flaieria. Tehdessään palveluksen toiselle sai flaierin, jos yhdelle ihmiselle alkoi kertymään flaeireita hänen piti alkaa kiinnittää huomiota, että olisi itsekin vastaanottavana osapuolena. ”Paikallisraha” toi näkyväksi naapureiden toisilleen antamat palvelukset ja teki niiden tekemisestä tavoiteltavaa. Yhteisö rakentui ihmisten välisten suhteiden lähentyessä. 

©COPYRIGHT – Johanna Kerovuori. Tämän aineiston kaikki tekijänoikeudet on Johanna Kerovuorella. Aineiston luvaton käyttö on kielletty.

Yhteisölliset tavoitteemme ovat erilaisia. Yhdelle riittää talkoot ja tervehtiminen, toinen haluaa jakaa unelmansa. Yhteisöllisyyttä voi ajatella janana, jonka toisessa päässä on tervehtiminen ja hyvän päivän tuttuus ja toisessa päässä yhteisen tavoitteen eläminen todeksi. Eri ihmisillä nämä tavoitteet ovat erilaisia. 
Jaan nämä yhteisölliset tavoitteet kolmeen luokkaan. Tätä jakoa kutsun yhteisöllisyyden lämpöasteikoksi.

  1. Käytännöllinen:
    Asukkaan tavoite on parantaa oman elämän laatua, helpottaa arkea, saada enemmän tiloja käyttöön, kasvattaa omia mahdollisuuksia ja saada asumisen kustannukset alemmaksi. Asukas ei ole valmis käyttämään paljoa aikaa yhteisöön.
     
  2. Yhteisöllisyyshakuinen: 
    Asukas haluaa jakaa arkea, aikaa ja resursseja muiden asukkaiden kanssa. Yhteisöllisyys on asukkaan tärkein syy hakeutua asukkaaksi.
     
  3. Pyrkimyksellinen:
    Asukas haluaa elää yhteisössä, jonka tarkoituksena on tukea jäsentensä henkisiä, hengellisiä, aatteellisia tai ekologisia tavoitteita. Asukas toivoo yhteisöstä tukea elääkseen arvojensa mukaan ja joukkovoimaa maailman muuttamiseen. Asukas toivoo yhteisiä käytännöllisiä ratkaisuja arkeen mahdollistaakseen asukkaiden yhteistä pyrkimystä, oli ratkaisu sitten bokashi-komposti tai aamujooga.

Jos asukkaiden tavoitteet yhteisöllisyyden määrästä ovat kaukana toisistaan, seuraa ristiriitoja tai asukkaita vaan hiljakseen muuttaa pois. – ”Yhteisöllisyys ei ollut minun juttuni.”  Pyrkimykselliset näyttäytyvät käytännöllisille auttamattomina haihattelijoina. Käytännöllinen pyrkimyksellisten yhteisössä voi kokea, että häneltä odotetaan enemmän kuin, mihin hän on valmis. Käytännöllisessä yhteisössä pyrkimykselliselle tai yhteisöllisyyshakuiselle, jakaminen voi olla liian vähäistä ja yhteys laimeaa. 

Asukkaiden pitää ensin tulla tietoisiksi omista tavoitteistaan ja jakaa ne rakentavalla tavalla toisilleen. Uusia asukkaita haastatellessa, voi tutkia kohtaavatko tavoitteet. Asukkaat voivat kysyä kandidaatin toiveita yhteisöllisyydestä ja kertoa kuinka paljon ja miten he viettävät aikaa yhdessä ja onko yhteisössä sovittuja käytäntöjä viettää aikaa yhdessä tai jakaa asioita.  

Yhteisössä asumisen aikana asukkaan tavoitteet yhteisöllisyydelle voivat muuttua. On aikoja, jolloin yhteiselo on tiiviimpää ja aikoja, jolloin ihmiset menevät menojaan morjenstaen mennessään. Pienemmissä yhteisöissä asukkaiden yhteisötavoitteiden pitäisi olla lähellä toisiaan; Isommat yhteisöt pystyvät kantamaan enemmän variaatiota. 

YHTEISÖLLISET RAKENNUSPALIKAT

Yhteisön rakentaminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii vaivannäköä. Yhteisö ei myöskään ole valmis ensimmäisten asukkaiden muuttaessa, vaan se kypsyy ajan ja vaivan kanssa. Joukosta satunnaisia ihmisiä voi kasvaa yhteisö ryhmähenkeä rakentamalla. Tarvitaan yhdessä vietettyä aikaa, tavoitteellisia tapaamisia, toimivia yksinkertaisia systeemejä ja juhlia. Erilaiset yhteisöt tarvitsevat erilaisia rakennuspalikoita, kuitenkin niin, että pyrkimykselliseen yhteisöön sisältyy niin käytännölliset kuin yhteisölliset rakennuspalikat.

  1. Käytännöllinen yhteisö
    Reilu työnjako, joilla yhteiset tilat pidetään siisteinä. (Linkki hyvin pyörivä yhteisö)
    Toimivat käytännöt sopuisaan yhteiseloon, esimerkiksi hiljaisuusaika
    Tavoittava tiedotuskanava
     
  2. Yhteisöllisyyshakuinen yhteisö
    Edellä mainittujen lisäksi:
    Säännölliset yhteiset tavoitteelliset tapaamiset asioista ja asukkaiden kuulumisista
    Yhteisruoka silloin tällöin
     
  3. Pyrkimyksellisen yhteisö
    Edellä mainittujen lisäksi:
    Kirjallinen visiodokumentti, jossa selviää, mihin asukkaat ovat sitoutuneet
    Yhdessä sovitut käytännöt yhteisen pyrkimyksen edistämineen