Tieto lisää lajitteluintoa
Metropolian Ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan tutkintolinjalle toteutettu opinnäytetyö selvitti keinoja vähentää sekajätteen määrää A-Kruunun kiinteistöissä. Kyselytutkimus osoitti, että tiedon jakaminen on tärkeää lajitteluinnon kasvattamiseksi. Opinnäytetyön myötä yhtiölle laadittiin myös kuvalliset lajitteluohjeet.
- Havaitsimme jätekustannusten kasvaneen viime vuosina. Tarkempi selvitys osoitti, että sekajätteen määrä on kasvanut ja asukkaiden lajitteluinto heikentynyt. Halusimme löytää keinoja muuttaa tilanne, ja ideoimme yhteistyön Metropolian kanssa ympäristötekniikan opinnäytetyöstä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka A-Kruunun taloissa syntyvää sekajätteen määrää voidaan vähentää, kertoo kehityspäällikkö Leena Oiva.
- Aiheena jätehuolto ja kierrätys liittyvät kiinteästi tutkinto-ohjelmaani, joten kiinnostuin siitä heti, kertoo Tatu Wilenius, neljännen vuoden opiskelija Metropolian energia- ja ympäristötekniikan laitokselta.
Kyselytutkimukseen vastasi lähes 900 asukasta
Wileniuksen toteuttamassa kyselytutkimuksessa nousi esiin, että asukkaat kaipaavat lisää tietoa lajitteluun liittyvistä asioista. Kysely lähetettiin jokaiselle yhtiön yli 3000 asunnon asukkaalle sähköpostitse. Kyselyyn vastasi lähes 900 asukasta.
- Vastausten perusteella lajittelun motivaatiota lisääviä tekijöitä olivat muun muassa tietoisuuden lisääminen ympäristöhyödyistä ja lajittelun vaikutuksesta asumiskustannuksiin. Tärkeinä pidettiin myös, että asunto on suunniteltu lajitteluun sopivaksi ja jätepisteet sijoitettu lähelle asuintaloa, kertoo Wilenius.
Kyselyn mukaan useat vastaajista pitivät lajittelua myös itsestäänselvyytenä, johon oli opetettu jo nuoresta pitäen.
Yhtiö sai omat lajitteluohjeet
Opinnäytetyönsä tärkeimpänä tuloksena Wilenius pitää kuvallisten lajitteluohjeiden laatimisen. Ohjeita sijoitettiin muun muassa roska-astioiden läheisyyteen ja rappukäytäviin. Niiden myötä asukkaat ohjeistetaan konkreettisesti lajittelemaan jätteet oikeisiin roska-astioihin.
A-Kruunulla ei aiemmin ollut omia lajitteluohjeita, vaan jätepisteillä on yleensä paikallisesti toimivan jäteyhtiön ohjeet. Uusien lajitteluohjeiden yhteyteen kirjoitettiin myös saateteksti, jossa todettiin kasvavien jätekustannusten nostavan asukkaiden vuokran hintaa ja kerrottiin lajittelun ympäristöhyödyistä.
- Yhtenäiset, selkeät lajitteluohjeet lisäävät varmasti asukkaiden tietoa lajittelusta. Ohjeet on myös toteutettu useammalla kielellä. Seuraamme jätekustannusten kehitystä säännöllisesti, sillä yhtiölle on tärkeää pitää asumisen kustannukset kohtuullisina ja huomioida myös ympäristönäkökulmat vastuullisesti toiminnassa, toteaa Oiva.
Sekajäte nostaa asumisen kustannuksia
Vaikka jätelaki takaa sen, että lajittelumahdollisuudet ovat Suomessa monipuoliset, emme kuitenkaan ole edes EU-tasolla lajittelun kärkimaita. Ongelmana on, että sekajäte on erittäin kallista jätettä. A-Kruunun taloissa vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan eli matalammat jätekustannukset näkyvät suoraan vuokrissa.
- Eritoten sekajätteeseen päätyy paljon sinne kuulumatonta jätettä, kuten muovia, biojätettä ja pahvia. Sekajätteen käsittely on kallista ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä niin polton kuin kuljettamisen osalta. Sen lisäksi sekajäte poltetaan jätteenpolttolaitoksissa, ja biojätteen sisältämä nestepitoisuus vähentää sekajätteen polttoarvoa tehden poltosta energiatehottomampaa. Lajittelun tärkeys tulee esiin myös siten, että muovi, pahvi ja muut lajiteltavissa olevat jätejakeet voidaan uusiokäyttää, mikä edistää kiertotaloutta ja vähentää jälleen ympäristökuormitusta, lisää Wilenius.